Ero sivun ”Kerimäen kirkko” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
urut ja muuta lisää |
||
Rivi 6:
|kuvakoko = 250px
|sijainti = [[Kerimäki]]
|koordinaatit = {{coord|61|54|46|N|029|17|06|E|region:FI-IS_type:landmark}}
|seurakunta = [[Kerimäen seurakunta]]
|vuosi = [[1848]]
Rivi 13:
|istumapaikat = 3 000
|tyylisuunta = [[Kahtamoinen]]
|avoinna = *1.–30.6. klo 10.00-18.00
*juhannusaattona 22.6. klo 10.00–16.00
*1.-31.7. klo 10.00–19.00
*1.-12.8. klo 10.00–18.00
*13.-31.8. klo 10.00–16.00 (tapuli suljettu)
|päivät =
|tieto vuodelta = 2012
}}
[[Kuva:Kerimäki church belltower.JPG|thumb|190px||Kellotapuli on kirkon edustalla.]]
'''Kerimäen kirkko''' on [[Kerimäki|Kerimäen]] kirkonkylässä sijaitseva [[kirkko (rakennus)|kirkkorakennus]] ja maailman suurin puukirkko.<ref name="srkunta">{{Verkkoviite | Osoite =
[[Kuva:Kerimäki church stove.JPG|thumb|190px||Yksi kirkon vanhoista kamiinoista.]]▼
▲'''Kerimäen kirkko''' on [[Kerimäki|Kerimäen]] kirkonkylässä sijaitseva [[kirkko (rakennus)|kirkkorakennus]] ja maailman suurin puukirkko.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kerimaenseurakunta.fi/index_highres.html| Nimeke = Kerimäen Iso kirkko| Julkaisija = Kerimäen seurakunta| Viitattu = 16.5.2012}}</ref> Se sijaitsee noin 20 kilometriä [[Savonlinna]]sta koilliseen [[Puruvesi|Puruveden]] rannalla.<ref name="mtv3">Kerimäen puukirkko kutsuu hiljentymään.</ref> Se on tyypiltään [[kahtamoinen]] eli kaksoisristikirkko.<ref name="Arksanakirja">{{Kirjaviite | Tekijä = Jokinen, Teppo ja Honkala, Liisa | Nimeke = Arkkitehtuurin sanakirja | Vuosi = 2000 | Sivu = 125 | Julkaisupaikka = Juva | Julkaisija = WS Bookwell Oy | Tunniste = ISBN 951-0-24579-8 }}</ref> Kerimäen kirkon taidehistoriallinen merkitys on sen tyylihistoriallisessa asemassa ja koossa.<ref name="AH, s. 186">Sinisalo & Lilius, s. 186.</ref>
==Rakentaminen==
Kirkon ensimmäisen suunnitelman teki vuonna 1842 [[E. B. Lohrmann]]. Se lienee ollut muodoltaan jo toteutetun mukainen. Tuolloin suunniteltuun kirkkoon olisi kuitenkin mahtunut kerrallaan vain 1 500 henkeä, mutta seurakunnan koko oli 10 000 henkeä. Kerimäkeläiset eivät hyväksyneet suunnitelmaa ja anoivat intendentinkonttorilta suuremman kirkon piirustuksia. Pyyntöön ei kuitenkaan haluttu suostua, sillä pelättiin, ettei iso puukirkko pysyisi koossa.<ref name="AH, s. 186" /> Arkkitehti [[Anders Fredrik Granstedt|A. F. Granstedt]] suunnitteli vuonna 1844 kuitenkin kirkon, johon mahtuu 5 000 ihmistä, ja kirkkoa ryhdyttiin myös heti rakentamaan. Ilmeisesti Granstedt vain suurensi Lohrmannin piirustuksia. Kirkko valmistui 25. syyskuuta 1847.<ref name="AH, s. 187">Sinisalo & Lilius, s. 187.</ref> Vihtiläinen kirkonrakentaja [[Axel Magnus Tolpo]] johti rakennustöitä, ja hänen äkillisen kuolemansa jälkeen työtä jatkoi hänen poikansa [[Theodor Tolpo]]. Töissä oli mukana myös seurakuntalaisia, sillä [[veroluku]] määräsi kuntalaiset miehet vuorollaan töihin. Seurakunta määräsi itse ammattimiehet, muurarit, sepät ja kirvesmiehet. Granstedtin arvion mukaan paikan päällä taottiin 294 000 kappaletta naulaakin.<ref name="mtv3"/>
Kirkon vihki käyttöön C. G. Ottel
==Kirkkorakennus==
Rivi 34 ⟶ 36:
Tyyliltään Kerimäen kirkko on jonkinlainen [[uusgotiikka|uusgotiikan]] ja [[uusbysanttilainen|uusbysanttilaisuuden]] sekoitus, ja lisäksi kirkossa on myös vanhempaa kirkkoperinnettä. Sen pohjakaava on lyhytsakarainen kaksoisristikirkko. Kupoli on rakennettu ristineliön päälle neljän puupilarin varaan. Pylväitä vahvistavat sidehirret, jotka liittyvät seiniin runsaasti profiloituina. Kolmiapilan muotoiset avoimet kattotuolit tukeutuvat osittain myös sidehirsiin. Kirkkotila on valoisa, sillä seinien kolmessa kerroksessa olevat ikkunat ja kupolin aukot antavat runsaasti valoa, mikä myös lisää avaraa vaikutelmaa. Kerimäen kirkko on monumentti, jossa puusta rakentamisen mahdollisuudet on ajan olosuhteisiin katsoen viety äärimmilleen.<ref name="AH, s. 187" /> Kirkon ristirakenne oli rakennettaessa 80 vuotta aikaansa edellä ja kokonaisuutena oman aikansa kirvesmiesten taitojen mestarinäyte.<ref name="mtv3"/>
Kirkon suurta kokoa on yritetty selittää [[kyynärä]]n ja [[metri]]n sekaantumisella tai piirustusten vaihtumisella. Todellisuudessa Kerimäen kirkkoherrana kirkon rakentamisen aikaan toiminut
Kirkon vieressä on 42 metriä korkea kellotapuli, joka valmistui samana vuonna kuin kirkko. Tapulissa on kaksi kirkonkelloa, pieni kirkonkello on valettu vuonna 1684 ja suuri kirkonkello 1884.<ref name="kerimaki"/>▼
Vuonna 1953 kirkon kylkeen rakennettiin laajennuksena pienempi kirkkosali, niin kutsuttu talvikirkko. Suuren kirkon kirkkosalissa ei ole lämmitystä kylmäksi vuodenajaksi. Joka vuosi joulupäivän aamuna järjestetään suuressa kirkossa joulujumalanpalvelus, jossa vanhan perinteen mukaan istutaan turkit päällä ja kintaat kädessä
▲Kirkon suurta kokoa on yritetty selittää [[kyynärä]]n ja [[metri]]n sekaantumisella tai piirustusten vaihtumisella. Todellisuudessa Kerimäen kirkkoherrana kirkon rakentamisen aikaan toiminut [[Fredrik Neovius]] vain ajatteli, että kirkkoon on mahduttava kerralla puolet pitäjän asukkaista (Kerimäen asukasluku oli tuolloin noin 12 000).<ref name="mtv3"/>
▲Vuonna 1953 kirkon kylkeen rakennettiin laajennuksena pienempi kirkkosali, niin kutsuttu talvikirkko. Suuren kirkon kirkkosalissa ei ole lämmitystä kylmäksi vuodenajaksi. Joka vuosi joulupäivän aamuna järjestetään suuressa kirkossa joulujumalanpalvelus, jossa vanhan perinteen mukaan istutaan turkit päällä ja kintaat kädessä. Kirkossa on useita hyvin koristeellisia [[Kamiina|kamiinoita]], mutta ne ovat olleet yli 50 vuotta käyttämättöminä.<ref name="kerimaki"/>
Kirkko maalattiin uudelleen kesällä 2009.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Mikkonen, Eeva| Otsikko = Peräti 4 500 litran maalausurakka| Julkaisu = Itä-Savo| Ajankohta = 13.5.2009| Sivut = 4-5| Viitattu = 13.5.2009 }}</ref>
▲[[Kuva:Kerimäki church stove.JPG|thumb|190px||
==Sisätilat==
Kirkkoon on hankittu vuonna 1882 kristallikruunu ja vuonna 1911 viisi [[Josef Stenbäck]]in suunnittelemaa kynttiläkruunua. Kirkossa on neljä hyvin koristeellista [[kamiina]]a, mutta ne ovat olleet 1950-luvun lopulta käyttämättöminä. Alkujaan vuonna 1915 asennettuja kamiinoita oli kahdeksan.<ref name="srkunta"/>
Alttaritaulun aiheena ovat Jeesuksen sanat: "Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon." ([[Matteuksen evankeliumi|Matt.]] 11:28). Sen on vuonna 1890 maalannut [[Alexandra Frosterus-Såltin|Alexandra Såltin]].<ref name="mtv3"/>
Kirkossa on vuonna 1894 asennetut [[Kangasalan Urkutehdas|Kangasalan Urkutehtaan]] valmistamat 20-äänikertaiset urut.<ref name="srkunta"/>
==Tapuli==
▲Kirkon vieressä on 42 metriä korkea kellotapuli, joka valmistui samana vuonna kuin kirkko. Tapulissa on kaksi kirkonkelloa, pieni kirkonkello on valettu vuonna 1684 ja suuri kirkonkello 1884.<ref name="kerimaki"/>
Iso kello on valettu 1884 Osbergin tehtaassa Helsingissä. Se painaa 600 kg ja sen halkaisija on 90 cm. Kellossa lukee "Soittakaamme Herralle. Kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa ja maassa rauha, ihmisille hyvä tahto. Kerimäen seurakunta 1884."<ref name="srkunta"/>
Pieni kello on valettu 1684, valaja G. W. Tinis Tukholma, XZ. Jakob Birman. Se painaa 400 kg, ja sen halkaisija on 64 cm.<ref name="srkunta"/>
== Lähteet ==
Rivi 62 ⟶ 74:
{{Suomen kirkkorakennuksia}}
{{Tynkä/Kirkko}}
[[Luokka:Ernst Lohrmannin suunnittelemat rakennukset]]
| |||