Avaa päävalikko

Muutokset

6 355 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
 
Luontevalta tuntuu taivuttaa keski-sanaa ulkopaikallissijoissa: ollaan keskellä ja mennään keskelle. Mutta Maakesken lopussa keski taipuu sisäpaikallissijoissa: Maakeskessä jne. Ei tarvitse olla paikkakuntalainen, jotta taitaisi nämä taivutukset, vaikka on siitä etua. Esimerkiksi Maakeskinen ei kuulosta kovin maakeskeläiseltä.
 
(Muokattu Leo Suomaan lehtikirjoituksesta)
 
==Miltä Maakeski näytti Kuninkaan kartastossa?==
Niin kuin koulun opetuksista muistamme, Ruotsin historiassa vuosi 1772 oli ratkaisujen vuosi. Kuningas Kustaa III kaappasi itselleen vallan. Suomen ylipäällikkö Augustin Ehrensvärd kuoli vähän sen jälkeen ja Bernt Otto Stackelberg nimitettiin hänen seuraajakseen. Stackelberg teki tärkeän havainnon: ”Mikäli minä tiedän, ei tähän asti liene mitään sotilaallista karttaa Suomesta laadittu.” Kun uhka Venäjän-sodasta näytti kuitenkin hälvenneen, toimiin ei heti ryhdytty. Asia tuli uudestaan ajankohtaiseksi, kun Kustaa III kävi Suomessa ja mm. Asikkalan Anianpellossa. Kartan tekeminen aloitettiin 1770-luvun lopulla. Vuonna 1805 Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolf luovutti Ruotsin sota-arkistoon kokonaisuudessaan Kuninkaallisen karttakokoelman aineksen.
 
Timo Alanen ja Saulo Kepsu ovat laatineet näiden karttojen pohjalta teoksen Kuninkaan kartasto Suomesta 1776 – 1805 (SKS:n toimituksia 505, Tampere 1989). Kirjan sivulla 267 on esitetty Auttoinen ja sivulla 268 Maakeski, Nyystölä, Jokioinen, Pappila ja Syrjäntaka, sivulla 269 Hinttola ja eräitä muita Päijänteen saaria. Sivulla 252 näkyy Munkull Lax (joka lienee antanut nimen nykyiselle Mukulille), ja karttaan merkistystä joesta päätellen se on nykyinen Maakesken Isonjoenlahti. Maakesken ja Joenniemen välinen alue on kartassa valkoisena läiskänä.
 
Miltä Maakeski näytti parisataa vuotta sitten piirretyssä kartassa? Karttalehden länsilaidassa on Ödemarck eli erämaa. Sen laidasta löytyy tuttuja paikannimiä: Palitas jvi (nykyinen Iso-Pallitta), sen eteläpuolelta Härva jvi (nykyinen Vähä-Hervo) sekä Iso Tarus jvi samoin kuin Wähä Tarus. Tarusten eteläpuolella on Calijärvi (nykyinen Kaalijärvi). Niin piirtyi kartalle erämaan laita.
 
Heinjokea ei ole nimeltä mainittu, mutta sen ja vanhan maantien risteykseen on merkitty torppa – jokseenkin sille paikalle, missä Heinjoki on nykyisinkin. Jokea alaspäin mentäessä vastaan tulee kaksi torppaa sekä merkinnät ”såg” ja ”qvarn” eli saha ja mylly. Myllykoski ja Sahuri ovat nykyisin sillä paikalla. Nykyisen Konnun kohdalla on ”Qv” ja kaksi myllyn merkkiä.
 
Karttaan on piirretty polku, joka kulkee Myllykoskelta pohjoiseen maantielle jonnekin Ilolanmäen paikkeille ja toisaalta etelään, Maakeskeen nykyiselle Muurahaismäentielle. Etelään tuleva polku ylittää kaksi nimeämätöntä puroa, joista toinen lienee Maakesken ja Nyystölän rajoilla Rajalan luona edelleen soliseva Palvaanoja ja toinen on Maaksoja, joka virtaa Maaksojanmäeltä Vinnilän- ja Tulppalanmäkien editse yhtyäkseen sitten ennen Haajaista nykyiseen Kylänjokeen. Kylänjokeakaan ei ole Kuninkaan kartassa nimetty.
 
Karttaan piirretty Kylänjoki laskee Päijänteeseen Kunnun lahteen (suomen kielen o-kirjaimet ovat olleet vaikeita ruotsinkielisille kirjureille!), tarkemmin Lihman Pohjan lahteen (nykyinen Liimanpohja) Paranuxen Randa -nimisen torpan luona; torppa on joen itäpuolella. Nykyisesssä kartassa lukee Rausa sen niemen kärjessä, jonka länsipuolella on Kylänjoen suisto.
 
Maantie on Kuninkaan kartastossa piirretty sivuuttamaan Maakesken taajama sen länsipuolelta. Kylän omat tiet ovat – suunnilleen – nykyinen Muurahaismäentie, Häntämäentie ja Mukulintie. Vaikka kartan tiet eivät välttämättä olleet aivan nykyisen tielinjan kohdalla, käytetään tässä niiden nykyisiä nimiä.
 
Muurhaismäentietä päästiin Nyystölän Myllykoskelle. Mukulintie näyttäisi menneen Päijänteen rantaan ehkä nykyisen Hörhän paikkeilta; sitä ei siis ole merkitty jatkumaan Joenniemen suuntaan.
 
Häntämäentie meni Anttilaan, mutta se jatkui sen ohitse (ilmeisesti Möysälänkallion länsipuolitse, nykyisen Alpakan eli Leppävaaran ohitse) Hirt Niemen (nykyisen Hirtniemen) länsirantaa pitkin Taipalen Njemen editse Kirjois njemi -nimiseen paikkaan (nykyinen Kirjosniemi). Polku lienee haarautunut jostain nykyisen Leppäkorven kohdalta ja mennyt siitä ehkä nykyisen Anttilanvuoren pohjoispuolitse Hirtniemen itäpuolelle. Häntämäentie näyttäisi yhtyneen nykyiseen Harilantiehen kenties jossain Alpakan ja Saarikon luona; karttaan merkitty polku kulki sieltä Parannusrannan kautta Konnuun ja edelleen Nyystölään jokseenkin nykyistä reittiään.
 
Maakesken edustalla olevista Päijänteen saarista kartassa on nimetty mm. Hovari Sari (eli nykyinen Huovari) ja Lammas Sari.
 
Maakesken kylä on merkitty karttaan joen, nykyisen Kylänjoen, varteen. Kylän rakennuksista on merkitty nykyiselle paikalleen majurin puustelli (eli nykyinen Anttila). Maantieteellisenä paikannimenä on kartassa kuitenkin Häpiämäki, nykyisen Häntämäen kohdalla, mikä voi olla kirjoitusvirhe. Muut Maakesken talojen rakennukset ovat jokseenkin nykyisten Muurahaismäentien, Mukulintien ja Häntämäentien risteyksen ympärillä. Pitkä rakennusrivi on piirretty karttaan risteyksen koillispuolelle Häntämäentien molemmin puolin, mutta enimmäkseen tien itäpuolelle – nykyisen Punaisen tuvan kohdalle ja siitä Anttilaan päin. Iso-Häkkä lienee yhä karttaan merkityllä paikallaan. Vanha maantie eli nykyinen Maakesken lenkki on kartassa sillä paikalla missä se on nytkin. Mitään rakennuksia ei kartassa ole Kylänjoen ja tienristeyksen etelä- eikä länsipuolella (nykyisellä Sallanmäellä ja Vakkilassa). Torppia tai mäkitupia ei Maakesken karttaan ole merkitty. Kartassa ei ole myöskään merkintöjä Maakesken myllyistä tai sahoista. Linnamäki on piirretty sinne, missä se nykyisinkin on.
 
Muista asiakirjoista tiedämme, että Kuninkaan kartaston tekoaikana Maakeskessä oli noin 350 asukasta. Taloja olivat Maakesken säteri (eli sotilaskartano eli karttaan erilleen merkitty majurin puustelli, nykyinen Anttila), Varis, Kallio-Kipaila, Kylä-Kipaila, Kangas-Paavo, Kylä-Paavo, Rekola, Teppinen, Lohtari, Rasvala, Salvila, Uotila, Sisto, Nikula, Häkkä ja Kekkala eli kappalaisen puustelli eli -kartano (jotka on kaikki piirretty ryhmäkylään). Anttilalla oli ainakin kuusi torppaa, Rekolalla yksi torppa samoin Rasvalalla ja Kekkalalla. Lisäksi kylässä lienee ollut ainakin kutojan, sepän, räätälin ja karvarin torpat samoin kuin useita sotilas- ja reserviläistorppia. Itsellisillä lienee ollut omia mäkitupiansa.
 
(Muokattu Leo Suomaan lehtikirjoituksesta)
26

muokkausta