Ero sivun ”Rikhard Leijonamieli” versioiden välillä

[[Tiedosto:Richard coeurdelion g.jpg|thumb|Rikhard Leijonamieli Normandian Herttuana, maakunnan vaakunan kanssa. Keskiaikaisen käsikirjoituksen kuvitusta.]]

 

Rikhard Leijonamieli oli oman aikansa [[sankari]], ja sellaiseksi hänet yleensä kuvataan kirjallisuudessa. Hänen väkivaltaisuutensa, turhamaisuutensa ja itsekkyytensä unohdetaan usein. Rikhardin intohimona oli sodankäynti; englantilaiset rahoittivat hänen sota- ja ristiretkensä. Rikhard I vietti kymmenvuotisesta valtakaudestaan Englannissa vain viisi kuukautta.<ref name="daniell">{{Kirjaviite | Tekijä= Daniell, Christopher | Nimeke=Matkaopas historiaan:Englanti | Julkaisija=Kustannusosakeyhtiö Puijo | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-579-022-0}}</ref> Hän ei myöskään koskaan oppinut puhumaan englantia <ref name="Historia-lehti">{{Kirjaviite | Nimeke=Historia-lehti 2/2012 | Julkaisija=Storia Kustannus Oy | Vuosi=2012}}</ref>

 

== Perhe ==

Rikhard oli edellisen kuninkaan [[Henrik II (Englanti)|Henrik II]]:n ja [[Eleonoora Akvitanialainen|Eleonoora Akvitanialaisen]] avioliitosta syntynyt poika. Kolmantena poikana hänestä ei odotettu kruununperijää. Usein Rikhardia pidetään äitinsä suosikkina. Hänen vanhempia sisarpuoliaan äidin puolelta olivat Champagnen kreivitär [[Marie (Champagnen kreivitär)|Marie]] ja [[Alix de France]]. Rikhardin vanhempia sisaruksia olivat Pointiersin kreivi [[Vilhelm (Pointiersin kreivi)|Vilhelm]], [[Henrik Nuori]] ja Saksin herttuatar [[Matilda (Saksin herttuatar)|Matilda]]. Rikhardin nuorempia sisaruksia olivat Bretagnen herttua [[Bretagnen herttua|Gottfried]], [[Eleonoora Englantilainen]], [[Johanna Plantagenet]] ja [[Juhana Maaton]].

 

== Lapsuus ja nuoruus ==

Vaikka Rikhard syntyi [[Beaumontin palatsi]]ssa [[Oxford]]issa Englannissa, hän oli muun tuon ajan kuninkaallisen perheen tapaan ennen kaikkea ranskalainen. Kun hänen vanhempansa erosivat, hän jäi äitinsä hoiviin ja sai [[Akvitania]]n ja [[Poitiers]]'n kreivin arvot. Perheen vanhin elossa ollut poika Henrik Nuori kruunattiin isänsä seuraajaksi. Tosin hän ei ehtinyt hallita valtakuntaa missään vaiheessa. Toinen veli, Bretagnen herttua Gottfried, ja Rikhard oppivat puolustamaan maitaan jo nuorella iällä.

 

 

== Kapina Henrik II:a vastaan ==

Rikhardin vanhempi veli Henrik Nuori kruunattiin Englannin kuninkaaksi vuonna [[1170]] nimellä Henrik III. Hänet tunnetaan kuitenkin lisänimellä Nuori (joskus "Nuorempi" tai "lapsikuningas") erotukseksi myöhemmin kuninkaaksi tulleesta veljenpojastaan [[Henrik III (Englanti)|Henrik III]]:sta. Henrik Nuori ei kuitenkaan todellisuudessa hallinnut maata, vaan valta säilyi edelleen isällä Henrik II:lla.

 

 

== Nousu kuninkaaksi ==

Kun Rikhard sai kapinoivat paroninsa kukistetuksi, hän alkoi jälleen ahdistella isäänsä. Jännitys Henrikin ja Rikhardin välillä kiristyi vuosina [[1180]]–[[1183]], kun kuningas määräsi Rikhardin vannomaan uskollisuudenvalan Englannin kruununperijälle Henrik Nuorelle. Rikhard kieltäytyi. Lopulta vuonna 1183 Henrik Nuori ja hänen veljensä Gottfried valtasivat Akvitanian yrittäessään kukistaa Rikhardin. Myös Rikhardin paronit kääntyivät herttuaansa vastaan. Rikhard pystyi kuitenkin armeijoineen taistelemaan maahan tunkeutuvia joukkoja vastaan ja teloitti julmasti kaikki saamansa vangit. Taistelut taukosivat vähäksi aikaa kesäkuussa 1183, kun Henrik Nuori kuoli. Henrik II antoi kuitenkin Juhana Maattomalle luvan miehittää Akvitanian. Henrik Nuoren kuoltua Rikhard oli nyt pojista vanhin ja kruununperijä, mutta valtataistelu isän ja pojan välillä jatkui yhä.

 

 

== Valtakauden alku ==

Rikhardin valtakauden alkua leimasivat kruunajaisista alkaneet mellakat juutalaisia vastaan. [[Antisemitismi]] lisääntyi, koska jotkut olivat velkaantuneet otettuaan lainoja juutalaisilta ja koska ihmisiä kehotettiin lähtemään ristiretkille. Pahin välikohtaus sattui [[16. maaliskuuta]] [[1190]] [[York]]issa, jossa 150 juutalaista teki polttoitsemurhan [[Yorkin linna]]ssa, jotteivät olisi joutuneet heitä ahdistelleen väen käsiin. Rikhard suojeli juutalaisia ja tukahdutti mellakat, sillä juutalaiset olivat kuninkaalle hyvä tulonlähde.<ref name="daniell">{{Kirjaviite | Tekijä= Daniell, Christopher | Nimeke=Matkaopas historiaan:Englanti | Julkaisija=Kustannusosakeyhtiö Puijo | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-579-022-0}}</ref>

 

 

== Ristiretki ==

Henrik II ja Filip II olivat lupautuneet ristiretkelle [[21. tammikuuta]] [[1188]] [[Gisors]]issa sen jälkeen kun Jerusalem oli menetetty [[Saladin]]ille. Pointiersin herttuana Rikhard oli tehnyt samoin. Rikhardin tultua kuninkaaksi hän ja Filip II päättivät lähteä [[Kolmas ristiretki|Kolmannelle ristiretkelle]] yhdessä, koska kumpikin pelkäsi toisen valloittavan toisen alueet poissaolon aikana. Rikhard alkoi kerätä ristiretkiarmeijaa, jonka sotilaat olivat pääasiassa normanneja. Hän korotti veroja ja käytti suurimman osan isänsä varallisuudesta, joka oli kasvanut Henrikin keräämistä Saladinin kymmenyksistä, sekä lupasi jopa vapauttaa Skotlannin [[Vilhelm I (Skotlanti)|Vilhelm I]]:n alamaisuuden valasta 10&nbsp;000 [[markka]]a<!--?--> vastaan. Saadakseen lisää rahaa Rikhard myi virka-asemia, oikeuksia ja maita niitä haluaville. Aseman aiemmin saavuttaneetkin joutuivat maksamaan. Esimerkiksi Elyn arkkipiispa ja kuninkaan kansleri [[Vilhelm von Longchamp]] joutui tekemään 3&nbsp;000 punnan tarjouksen kanslerinvirastaan. Mies nimeltä Reginald Italialainen teki häntä korkeamman tarjouksen, joka kuitenkin hylättiin. Näin Rikhard onnistui keräämään valtavan sotajoukon ja laivaston ja aloitti sotaretkensä vuonna 1190.

 

 

=== Rodoksella ja Kyproksella ===

Huhtikuussa 1191 Rikhard pysähtyi [[Rodos|Rodoksen]] saarella välttääkseen myrskyisen sään. Hän kävi pelastamassa [[Navarro]]n [[Sancho VI|Sancho VI:n]] haaksirikkoutuneen seurueen [[Kypros|Kyproksen]] rannikolta.

 

 

=== Avioliitto ===

Ennen lähtöään Kyprokselta Rikhard nai [[Berengaria Navarralainen|Berengaria Navarralaisen]], Sancho VI:n vanhimman tyttären. Häät pidettiin Limassolissa Pyhän Yrjön kappelissa [[12. toukokuuta]] 1191. Paikalla oli myös Rikhardin sisko Johanna, joka oli saapunut Sisiliasta. Huomattavaa on, että Rikhard oli tuolloin yhä virallisesti kihloissa Adèlen kanssa. Rikhardin tarkoituksena oli saada Navarro läänityksekseen, olihan Navarro hänen äitinsä Eleanooran hallitseman Akvitanian eteläinen rajanaapuri.

 

 

=== Rikhard ristiretkivaltioissa ===

Kyproksella Rikhard oli vastaanottanut sotilaallista apua [[Guido Lusignanilainen|Guido Lusignanilaiselta]], joka oli Rikhardin isän serkun [[Sibylla (Jerusalem)|Sibylla]]n leski. Guido yritti saada takaisin vuonna 1187 menettämänsä [[Jerusalemin kuningas|Jerusalemin kuninkaan]] arvon vaikka hänen vaimonsa oli kuollut [[Akkon piiritys|Akkon piirityksessä]] edellisvuonna. Guido toivoi saavansa tukea Rikhardilta, olihan hänen perheensä Rikhardin vasalleja Pointoussa. Hänen päävastustajansa hallitsijaksi oli [[Konrad (Montferrat)|Montferratin Konrad]], Sibyllan sisarpuolen [[Isabella (Jerusalem)|Isabellan]] toinen aviomies. Konradia, jonka Tyroksen puolustus oli pelastanut kuningaskunnan 1187, kannattivat Ranskan Filip, hänen serkkunsa Ranskan Ludvig VII:n poika sekä toinen serkku Itävallan herttua [[Leopold V]]. Rikhard taasen oli liittoutunut myös [[Humfried IV von Toron]]in kanssa. Tämä oli Isabellan ensimmäinen aviomies, josta Isabellan oli pakotettu ottamaan ero vuonna 1190. Humfried oli uskollinen Guidolle ja puhui sujuvaa arabiaa. Tästä syystä Rikhard käytti häntä tulkkina ja neuvottelijana.

[[Kuva:Richard2.jpg|thumb|200px|Rikhard ja Filip vastaanottavat Akkon kaupungin avaimet]]

 

== Viimeiset vuodet ja kuolema ==

[[Kuva:Richard1TombFntrvd.jpg|thumb|200px|Richard I Leijonamielen ja Isabelle d'Angoulêmen hautakivet Fontevraudissa]]

[[Kuva:Richard1Rouen.jpg|thumb|200px|Richard I Leijonamielen hautakivi [[Rouen]]issa]]

 

== Perintö ==

Rikhardilta ei jäänyt laillisia perillisiä, vaikka hänellä kerrottaan olleen yksi avioton lapsi. Tämän seurauksena hänen pikkuveljensä Juhana seurasi häntä Englannin kuninkaana. Mantereella aateliset eivät hyväksyneet Juhanaa Rikhardin seuraajaksi vaan mieluummin näiden edesmenneen veljen Gottfriedin pojan Arthurin. Koska Rikhardilta ei jäänyt suoria perillisiä, Angevin-suvun imperiumin rappeutuminen oli alkanut. Vaikka Englannin kuninkaat jatkoivat alueiden valtausyrityksiä mantereella, he eivät enää koskaan hallinneet maa-alueita, jotka Rikhard I oli perinyt.

 

 

== Kansantarut ja fiktio ==

Rikhard I yhdistetään usein [[Robin Hood]]in seikkailuihin. Kuitenkin varhaisemmissa Robin Hood -balladeissa ainoa kuningas on "Edvard, miellyttävä kuninkaamme", joka on luultavasti Edvard I, II tai III. Rikhard I Leijonamieli mainitaan vasta myöhemmissä balladiversioissa.

 

 

{{Link FA|he}}

{{Link FA|no}}

[[af:Richard I van Engeland]]

[[ab:Ричард I Алымгәы]]