Ero sivun ”Jännetuppitulehdus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MystBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti poisti: ko:건막염
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
===== syyt ja oireet =====
'''Jännetuppitulehdus''' on tupellista jännettä ympäröivän kalvon tulehdus. Tupettoman jänteen tulehdusta kutsutaan [[vieruskudostulehdus|vieruskudostulehdukseksi]]. Jännetuppitulehdusta voidaan hoitaa mm. tulehduskipulääkkeillä ja [[hepariini]]- ja [[kortisoni]]pistoksilla.
 
Jänteen ja jännetupen tulehdus liittyy yleensä kyseisen raajan poikkeukselliseen rasitukseen, joka voi olla pitkään jatkunut yksitoikkoinen liike tai äkillisempi venytys, jonka aiheuttama vaurio johtaa ärtymystilaan. Jännetulehdus esiintyy yleensä kohdassa, jossa jänne kiinnittyy luuhun aiheuttaen kiinnityskohdassa kipua. Kipu voi olla jatkuvaa tai liittyä niihin liikkeisiin, joihin kyseinen jänne osallistuu. Yleisiä jännetulehduksen sijaintipaikkoja ovat olkaluun alaosan nivelnastaan (ks. «Tenniskyynärpää»1), olkanivelen kiertäjäkalvosin (ks. «Kipeä olkapää - kiertäjäkalvosinoireyhtymä»2), reisiluun isoon sarvennoiseen (reisiluun yläosan uloin osa) ja kantaluun etuosaan (plantaarifaskiitti, ks. «Kantapääkipu, plantaarifaskiitti»3) kiinnittyvät jänteet sekä akillesjänne. Sormen koukistajajänteen tupen tulehdus voi aiheuttaa napsusormi-oireen (ks. «Napsusormi»4).
 
Jännetuppia on jalkaterän ja nilkan sekä käden ja ranteen alueella. Jännetupppitulehduksessa jännettä ympäröivä suojaava tuppi on ärtynyt ja paksuntunut. Tällöin kivun lisäksi voi esiintyä jännettä käytettäessä narinaa tai erityisesti sormien koukistajajänteissä napsumista, eli sormea ei saa ilman apua suoristetuksi. Yleisimpiä jännetuppitulehduksen sijaintipaikkoja ovat ranteen ja sormien ojentajajänteet kyynärvarren alueella sekä sormien koukistajajänteet sormien alueella. Nivelreuma, kihti ja sokeritauti sekä eräät yleistaudit voivat altistaa jännetupen tulehtumiselle.
 
Tulehduksen kulku vaihtelee, mutta siihen kuuluu yleensä parista päivästä pariin viikkoon kestävä kuumotus-, turvotus- ja punoitusvaihe, jonka jälkeen itse tulehdus rauhoittuu, mutta jänteen paraneminen voi silti kestää vielä useita viikkoja.
Itsehoito
 
Tärkeintä on lopettaa kiputilan aiheuttanut rasitus. Valtaosa rasituksen aiheuttamista jännevaivoista paranee muutaman viikon sisällä, kun rasitus lakkaa. Tulehduskipulääkkeet käyttöpaikallisena voiteena tai suun kautta nautittuna lievittävät tulehdusta ja kipua. Pitkittyneiden tulehdustilojen hoitoon on saatavissa jännettä tukevia apuvälineitä.
Milloin hoitoon
 
Jännetulehdukset eivät yleensä aiheuta kivun ja toiminnallisen haitan lisäksi vakavampia seurauksia. Potilaan ohjaa hoitoon useimmiten kova tai pitkittynyt kipu ja mahdollisesti tästä johtuva tilapäinen työkyvyttömyys. Jannetuppitulehduksessa pitkittynyttä kipua ja jännetupen turvotusta voidaan hoitaa kipulääkkeiden lisäksi paikallisilla kortisoniruiskeilla. Joissakin tapauksissa ahtautunut jännetuppi saattaa vaatia leikkaushoitoa.
Ehkäisy
 
Jännetulehdusten ennaltaehkäisemiseksi tulee välttää yksitoikkoisia tai rasittavia toistuvaisliikkeitä. Milloin sellaisia on tehtävä, tulisi välttää äkillistä ylikuormitusta. Työoloissa voidaan myös suunnitella työn liikkeet, työasennot, työkalujen käyttö sekä tauotukset sellaisiksi, että yksitoikkoista rasitusta vähennetään.Tulehduksen käynnistyttyä sen aiheuttanut rasitus on syytä lopettaa välittömästi.
 
 
==Aiheesta muualla==