Ero sivun ”Puolan sota” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p removing incorrect interwikis |
|||
Rivi 18:
Rauhan neuvotteluiden epäonnistuttua Puolan kanssa (Sigismund ei suostunut luopumaan vaatimuksistaan Ruotsin kruunuun) [[Kustaa II Aadolf]] lähti hyökkäykseen Liivinmaalla kesällä 1621. Ensitavoitteena oli Riian valtaus. Riika antautuikin kuukauden piirityksen jälkeen syyskuussa. Muuta merkittävää ei saavutettu ja heinäkuussa 1622 solmittiin taas aselepo, joka kesti vuoteen 1625 asti.
==
[[kuva:Gustav_II_of_Sweden.jpg|thumb|Kustaa II Aadolf]]
Sotatoimia jatkettiin kesällä 1625. Kesän aikana Ruotsi valtasi Väinäjoen rantojen linnat, [[Väinänlinna]]a lukuun ottamatta, sekä [[Tartto|Tarton]]. Tammikuun 7. päivänä [[Puola-Liettua]]n ja Ruotsin armeijat kohtasivat [[Wallhofin taistelu]]ssa, jossa muu armeija seurasi vierestä, [[hakkapeliitat]] kokeilivat Kustaan uutta taktiikkaa, [[atakki]]a, ja murskasivat vastustajansa. Wallhofin jälkeen maaliskuussa solmittiin uusi aselepo.
== Preussin sota 1625–1629==
Ruotsi jatkoi hyökkäystään jo seuraavana kesänä 1626. Tällä kertaa kohde valittiin etelämpää, [[Preussi]]n rannikolta, ja [[Veiksel]]in suistosta onnistuttiinkin valtaamaan linnoja. Sota raivosi Veikselin alajuoksulla kolme vuotta, ja tuhosi pahoin seutua. 1629 ruotsalaiset etenivät [[Varsova]]a kohti, mutta heidät pysäytti yhdistynyt [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|saksa]]lais-puolalainen armeija 27. kesäkuuta [[Stuhmin taistelu]]ssa. Syyskuun 16. päivä [[Altmarkin rauha|solmittiin välirauha]] kuudeksi vuodeksi [[Altmark]]issa, mikä vapautti Kustaan osallistumaan [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotiseen sotaan]] Saksassa. Ruotsi sai koko Liivinmaan ja useiden Preussin satamien tullitulot (600 000 [[riikintaaleri]]a), jotka muodostivat kolmasosan Ruotsin budjetista tulevina vuosina.▼
=== Taustaa ===
Preussin alue pirstoutui kolmeen osaan saksalaisen ritarikunnan vallan luhistuessa 1525. Länsi-Preussi liitettiin maakuntana Puolaan, Itä-Preussista muodostettiin Preussin herttuakunta ja Danzig jatkoi vapaakaupunkina. Brandenburgin vaaliruhtinas peri Preussin herttuakunnan 1618, jolloin vaaliruhtinas oli Preussin herttuana Puolan hallitsijan vasalli. Brandenburgin vaaliruhtinas Georg Vilhelm oli lisäksi Ruotsin kuninkaan Kustaa II Adolfin puolison Maria Eleonoran veli.<ref name="PohPr">[http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/sodat/Preussin%20sota%20(1626%20-%201629).htm Pohjanprikaatin kilta]</ref>
=== Sota ===
Kustaa II Adolf päätti siirtää hyökkäyksensä painopisteen lännemmäksi ja hän nousi 25. kesäkuuta 1626 joukkoineen maihin [[Preussi]]n rannikolla Pillaussa. Joukkoja oli kaikkiaan kahdeksan jalkaväkirykmenttiä ja kolme skvadroonaa eli puolirykmenttiä. Lisäksi Tukholmassa oli joukkoihin lisätty vielä kaksi drabantttikomppaniaa, jolloin jalkaväkeä oli kaikkiaan 80 komppaniaa. Jalkaväen lisäksi oli yhdeksän komppaniaa ratsuväkeä ja jonkin verran tykistöä. Joukot nousivat maihin lähes ilman vastarintaa, koska alueen varustamistyöt oli aloitettu vasta kesäkuun alussa, ja joukkojen siirrot olivat vielä kesken.<ref name="PohPr2">[http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut/Pillau_1626.htm Pohjanprikaatin kilta Pillaun maihinnousu]</ref>
Kustaa II Adolf siirsi laivoilla joukkojaan Passarge-joen suulle, jotta voitaisiin luoda Veikseliin ulottuva tukialue. Alt Passarge vallattiin 29. kesäkuuta rynnäköllä, jolla murskattiin sinne ehtineiden noin 1000 puolalaisen sotilaan vastarinta. Braunsbergista luotiin varuskuntakaupunki ja sinne jätettyjen joukkojen tuli vallata myös Ermelandin tärkeimmät kaupungit Wormditt, Guttstadt ja Mehlsack. Heinäkuun alussa joukot saavuttivat Veikselin ja vallattuaan Elbingin, Marienburgin sekä pienempiä kaupunkeja Kustaa II Adolf sai hallintaansa Veikselin itäisen haaran. Läntisen haaran valvontaan saattamiseksi päätettiin vallata Dirschau, jonne marssittaessa vallattiin Mewe ja Stargard. Kustaa II Adolfin toive Danzigin puolueettomuusjulistuksesta ei kuitenkaan toteutunut, vaikka vapaakaupungin kauppa oli estetty.<ref name="PohPr"/>
Ruotsalaisten eteneminen pysähtyi joukkojen hajaannuttua kaupunkien varuskunniksi. Kustaa II Adolf joutui odottamaan vahvistusten saapumista heinä-elokuun vaihteessa, jona aikana Puola keskitti joukkojaan ruotsalaisten luoman sillanpään ympärille. Vahvennuksina toimitettiin muun muassa Suomesta Pohjanmaan rykmentti, Porin läänin jalkaväkirykmentti sekä kaikki ratsuväen komppaniat. Tämä asetelma jatkui seuraavat kolme vuotta, jolloin vuoroin puolalaiset ja ruotsalaiset etenivät vallaten alueita ja kaupunkeja.<ref name="PohPr"/>
▲
==Lopuksi==
| |||