Ero sivun ”Teologia” versioiden välillä

Eri uskontojen sisäinen itseymmärrys ei siten yleensä käytä sanaa teologia kuvatessaan uskonnon käsityksiä ihmisestä, transsendentistä tai maailmasta, tai ylipäätään ko. uskonnon ilmiöitä ja tapoja kuvatessaan. Sen sijaan teologiset oppiaineet akateemisena tieteenä pystyvät [[metodi|metodinsa]] puolesta hyvin tutkimaan muista uskonnoista samoja asioita kuin kristinuskostakin. Helpoiten tämä pätee teistisiin uskontoihin kuten islamiin ja juutalaisuuteen. Esim. [[systemaattinen teologia|systemaattisessa teologiassa]] voitaisiin hyvin tutkia juutalaisuuden ja islamin opillista käsitystä ihmisestä, jumalasta, maailman luonteesta ja pelastuksesta. Myös muista uskonnoista tämä olisi mahdollista, koska metodi on riippumaton kohteena olevasta transsendenssistä käytettävien ilmaisujen luonteesta. Myös [[eksegetiikka]] voisi tutkia metodinsa puolesta myös muiden uskontojen pyhiä kirjoja. [[Koraanin]] tutkimusta on tehty jossain ainakin Helsingin yliopiston eksegetiikan laitoksella, vaikka se on keskittynyt seemiläisten kielten laitokselle. [[Kirkkohistorian]] kaltaista tutkimusta voisi tehdä myös muista uskonnoista. Se että tällaista tuktimusta ei teologian alalla paljonkaan tehdä, on enemmänkin tieteenalojen tutkimuskohteeseen liittyvä käytäntö ja tapa kuin itse teologisten tieteiden luonteeseen tai metodiin liittyvä rajoitus.