Ero sivun ”Huuto” versioiden välillä

'''''Huuto''''' ({{k-no|Skrik}}, alun perin ''Epätoivo'', [[1893]]-–[[1910]]) on [[norja]]laisen [[Ekspressionismiekspressionismi|ekspressionistisen]] taidemaalarin [[Edvard Munch]]in [[maalaus]]. Sitä pidetään hänen merkittävimpänä teoksenaan, ja se onkin kuuluisin norjalainen maalaus. Se symboloi [[Eksistentialismieksistentialismi|eksistentiaalista]] ahdistusta[[ahdistus]]ta. Taustalla on [[Oslo]]n kaupunki, verenpunainen taivas ja kävelykatu, jota usein luullaan sillaksi kaiteen vuoksi, ja jolla huutava mies seisoo.

:”''"Kävelin polkua pitkin kahden ystävän kanssa – – aurinko oli laskemassa – – yhtäkkiä taivas muuttui verenpunaiseksi – – pysähdyin, tuntien itseni uupuneeksi, ja nojasin aitaan – – sinimustan vuonon ja kaupungin yllä oli verta ja tulisia kieliä – – ystäväni jatkoivat kävelyään, ja minä seisoin siinä, vapisten ahdistuksesta – – ja tunsin loputtoman huudon kulkevan läpi luonnon."''”

Tutkijoiden mukaan Munchin kuvailema tilanne saattoi tapahtua talvella [[1883]]&ndash;[[1884]], jolloin [[Krakatau]]n tulivuorenpurkauksesta syntyneet tuhkapilvet saivat auringonlaskut näyttämään poikkeuksellisen punaisilta aina [[Eurooppa|Euroopassa]] saakka. Maalauksessa esiintyvä hahmo on saattanut saada innoituksensa [[peru]]laisesta [[muumio]]sta, jonka Munch oli aiemmin nähnyt Pariisin[[Pariisi]]n [[maailmannäyttely]]ssä 1889.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.bbc.co.uk/history/ancient/egyptians/mummies_04.shtml | Nimeke =Mummies Around the World | Tekijä =Fletcher, Joann | Ajankohta =9.1.2001 | Julkaisija =BBC | Viitattu = 28.5.2008 | Kieli ={{en}} }}</ref>

Edvard Munch teki ''Huuto''-aiheesta useita versioita eri [[Mediamedia|medioilla]]. Oslon [[Munch-museo]]ssa on kahdesta maalatusta versiosta toinen (1910) ja yksi [[pastellimaalaus]]. Toinen (1893) maalatuista versioista on Norjan [[Nasjonalmuseet for kunst, arkitektur og design|Kansallisgalleriassa]]. Munch teki samasta aiheesta myös [[litografia]]n (1895), ja lisäksi aiheesta on olemassa Munchin luonnoksia.

Kansallisgallerian ''Huuto'' varastettiin [[12. helmikuuta]] [[1994]], mutta saatiin takaisin saman vuoden toukokuussa. Munch-museon ''Huuto'' puolestaan varastettiin [[22. elokuuta]] [[2004]]. Samalla varastettiin myös toinen Munchin maalaus, ''[[Madonna (Munchin maalaus)|Madonna]]''.

Norjalainen uutislehti [[Dagbladet]] kertoi [[28. huhtikuuta]] [[2005]], että Munch-museon ''Huuto'' ja ''Madonna'' olisi tuhottu polttamalla. [[31. elokuuta]] [[2006]] Norjan poliisi kuitenkin ilmoitti löytäneensä maalaukset "odotettua”odotettua paremmassa kunnossa"kunnossa”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.hs.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1135221334549 | Nimeke =Norjan poliisi: Varastetut Munchin taulut löydetty | Julkaisu =HS.fi | Ajankohta =31.8.2006 | Julkaisija = | Viitattu = 28.5.2008 }}</ref> ''Madonna'' saatiin restauroitua ennalleen, mutta ''Huutoa'' ei voitu täysin palauttaa kärsimistään vaurioista.<ref> {{ Verkkoviite | Osoite = http://www.yle.fi/uutiset/kulttuuri/oikea/id90893.html | Nimeke = Edvard Munchin ''Huuto'' ei palaa ennalleen | Ajankohta = 17.5.2008 | Julkaisija = YLE uutiset | Viitattu = 17.5.2008 }}</ref>

''Huudon'' ja ''Madonnan'' [[konservointi]] perustui tekemällä kattava arvio vaurioituneista kuvista. Maalaukset tutkittiin perusteellisesti käyttämällä mikroskooppia, röntgeniä, ultravioletti- ja infrapunamenetelmiä. [[Pigmentti]]en ja [[sidosaine]]iden näytteitä lähetettiin ulkoisiin laboratorioihin analyysejä varten. Kuvien teknisestä ja kemiallisesta koostumuksesta kerättiin paljon tietoa ja nykyisin käytettävät konservointimenetelmät perustuvat näiden kokeiden ja raporttien tuloksiin, sekä menetelmien yksityiskohtaisen valinnan arviointiin. Neuvotteluja käytiin myös kansainvälisten konservointialan taidekonservointiasiantuntijoiden kanssa. Työn tulokset esitettiin Oslon Munch-museossa vuonna 2008. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.munch.museum.no/content.aspx?id=67&mid=2&lang=en | Nimeke = The Conservation of Scream and Madonna | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Munch Museet | Viitattu = 13.4.2009 | Kieli = {{en}}{{no}} }}</ref>