Ero sivun ”Walentin Chorell” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
laajennusta |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Chorellit.jpg|thumb|right|Walentin ja Ethel Chorell itsenäisyyspäivän vastaanotolla 1961.]]
'''Walentin Chorell''' (e. '''Sundqvist'''; [[8. huhtikuuta]] [[1912]] [[Turku]]
Walentin Chorellin äiti oli 22-vuotias leski Elisabet Sundqvist. Walentin kasvoi äitinsä kanssa, kunnes tämä avioitui vuonna 1918 hovimestari Karl A. Chorellin kanssa ja isäpuoli adoptoi pojan.
Chorellin ura alkoi vuonna [[1941]], jolloin hän julkaisi runoteoksen ''Vinet och lägeln''. [[Lyriikka]] ei häntä kuitenkaan sen suuremmin innostanut, joten Chorell siirtyi hyvin nopeasti kirjoittamaan romaaneja ja näytelmiä. Läpimurtonsa hän teki näytelmällä ''Fabian öppnar portarna'' (1941). Psykologinen kerronta, jonka keskiössä on viettiensä vallassa toimiva ihminen, muodostui keskeiseksi teemaksi Chorellin tuotannossa. Tämä näkyi myös monissa elokuvasovituksissa, joita hänen romaaneistaan tehtiin, kuten [[William Markus|William Markuksen]] ohjaamassa ''Miriamissa'' ([[1957]]).▼
▲
Chrorell oli yksi [[T.J. Särkkä|T.J. Särkän]] johtaman [[Suomen Filmiteollisuus|Suomen Filmiteollisuuden]] filmatuimpia kirjailijoita. Markuksen ohella hänen romaanejaan ja näytelmiään käänsi elokuviksi muun muassa Jack Witikka (''Mä oksalla ylimmällä'', 1953; ''Nukkekauppias ja kaunis Lillith'', 1955; ''Äidittömät'', 1958). Chorell osallistui usein myös itse teostensa pohjalta tehtyjen elokuvien käsikirjoitustyöhön. Lisäksi hän toimi käsikirjoittajana [[Matti Kassila]]n [[film-noir]]-vaikutteisen jännityselokuvan ''Varsovan laulu'' (1953) yhtenä kolmesta käsikirjoittajasta (yhdessä Kassilan ja [[Juha Nevalainen|Juha Nevalaisen]] kanssa. ▼
▲Chrorell oli yksi [[T. J. Särkkä|T. J. Särkän]] johtaman [[Suomen Filmiteollisuus|Suomen Filmiteollisuuden]] filmatuimpia kirjailijoita. Markuksen ohella hänen romaanejaan ja näytelmiään käänsi elokuviksi muun muassa Jack Witikka (''Mä oksalla ylimmällä'', 1953; ''Nukkekauppias ja kaunis Lillith'', 1955; ''Äidittömät'', 1958). Chorell osallistui usein myös itse teostensa pohjalta tehtyjen elokuvien käsikirjoitustyöhön. Lisäksi hän toimi käsikirjoittajana [[Matti Kassila]]n [[film-noir]]-vaikutteisen jännityselokuvan ''Varsovan laulu'' (1953) yhtenä kolmesta käsikirjoittajasta (yhdessä Kassilan ja [[Juha Nevalainen|Juha Nevalaisen]] kanssa.
Chorell kirjoitti uransa aikana yli 100 teosta.▼
1960–1970-luvun poliittisesti kärjistyneessä ilmapiirissä Chorell jäi hiukan sivuun, koska hänen teoksiaan ei pidetty riittävän yhteiskuntakriittisinä.
▲Chorell kirjoitti uransa aikana yli 100 teosta. Hän sai professorin arvonimen vuonna 1973.
Chorellin puoliso vuodesta 1940 oli opettaja Ethel o.s. Bremer, ja heille syntyi tytär Eva-Cecilia.
Hänet on haudattu [[Hietaniemen hautausmaa|Hietaniemen]] taiteilijainmäelle.
Rivi 12 ⟶ 19:
==Lähteet==
*[http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/8888/ Kansallisbiografian artikkeli]
*[http://www.sls.fi/doc.php?docid=852 Svenska Litteratursällskapetin pienoiselämäkerta]
*http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-8jse.htm
*''Suomen kansallisfilmografia'', osat 5 ja 6
*[http://www.hel2.fi/ksv/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Esityslistat/062960004.htm#P1083_100069 Kaupunginsuunnittelulautakunnan esityslista]
*[http://www.google.fi/url?q=http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Kvston_paatokset/2008/Halke_2008-02-13_Kvsto_04_Pa_I/4736A8B4-B62C-4084-8461-A43F7FBF53DC/Kvston_paatokset_04-13022008.pdf%3FCACHEPARAM%3DHalke%25202008-02-13%2520Kvsto%252004%2520P%25C3%25A4%2520I&sa=X&oi=revisions_result&resnum=1&ct=result&cd=1&usg=AFQjCNGysIb_BTjSepSWGsU6dd7iwsSyhw Kaupunginvaltuuston päätös]
| |||