Ero sivun ”Viitaila” versioiden välillä

Viitailan (1539 ''Vitarla''<ref>Albert Sivén: [http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/vellamo/Digitoidut/suurhollolanvaiheista.pdf Suur-Hollolan vaiheista], s.27</ref>) kylä on ollut jo keskiajalla melkoisen suuri.

Reivilässä sijaitsee muinaislinna ja Kuoppamäessä uhrikivi. Nämä viittaavat jopa keskiaikaa varhaisempaan esihistorialliseen asutusperinteeseen. Viitaila sijaitsee keskiaikaisten reittien risteyksessä. Vanha vaellustie kulki Lammilta Vesijärvelle. Tämä [[Ylinen Viipurintie]] haarautui nykyisille sijoilleen Hollolan ja Kärkölän kautta aina rannikolle saakka. Yliseltä Viipurintieltä johti toinen keskiaikainen yleinen tie Asikkalan kautta Savoon, tie erkani Lammilta muuttuen Suureksi Savontieksi. [http://www.hamewiki.fi/wiki/Ylinen_Viipurintie Suuri Savontie] oli yhdysside Hämeen linnan ja Olavinlinnan välillä. Ylinen Viipurintie sekä Suuri Savontie kulkivat halki vanhojen kulttuurimaisemien ja olivat Kuninkaantien ohella Hämeen merkittävimpiä keskiajalta peräisin olevia yleisiä teitä.

 

Viitailan alueen metsien läpi on kulkenut ns. [[Evon metsärata]]. Evon metsärata oli Lammilla ja Asikkalassa sijainnut puutavaran kuljetukseen käytetty kapearaiteinen metsärautatie joka oli käytössä 1908–1914. Radan pituus sivuhaaroineen oli 23 kilometriä ja se kulki 17 kilometrin matkan Evon valtionmetsistä Vesijärven rannalla sijainneelle Kailaniemen laiturille.