Ero sivun ”Otto Weininger” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ZéroBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: be, be-x-old, bg, cs, el, en, eo, es, fr, he, hu, it, ja, ko, no, pl, pt, ro, ru, sh, sl, sr, sv, zh
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 6:
Valmistumisensa jälkeen Weininger kääntyi [[juutalaisuus|juutalaisuudesta]] [[protestantismi|protestantiksi]]. Hän etsi väitöskirjalleen kustantajaa ja kääntyi muiden muassa [[Sigmund Freud]]in puoleen, mutta Freud suhtautui kirjaan kielteisesti.
 
Weininger ryhtyi valmistelemaan kirjaansa ''Sukupuoli ja luonne: Periaatteellinen tutkimus'' ({{k-de|Geschlecht und Charakter: Eine prinzipielle Untersuchung}}), joka julkaistiin kesäkuussa 1903. Teos on väitöskirjan laajennettu versio. Weininger pyrkii saattamaan sukupuolten suhteet uuteen valoon ja esittää juutalaisvastaisia ja naisvihamielisiä käsityksiä. Hänen mukaansa juutalaiset ovat naisellisen olemuksensa takia "alati himokkaita ja irstaita", "synnynnäisiä kommunisteja", "luonnostaan parittajia". Lisäksi Weininger pitää ihmistä luonteeltaan [[biseksuaalisuus|biseksuaalina]]. Tämän ajatuksen hän oli kuullut ystävältään psykologi Hermann Swobodalta, joka oli Freudin potilas ja keskusteli aiheesta Freudin kanssa. Freud puolestaan tunsi ystävänsä Wilhelm Fliessin vastaavan teorian. Niinpä Fliess saattoi vuonna 1904 väittää, että Weininger oli Freudin ja Swobodan avustuksella varastanut hänen teoriansa (jonka hän julkaisi vasta 1906).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Gay, Peter | Nimeke=Freud | Selite=(''Freud: A life for our time'', 19681988.) Suomentanut Mirja Rutanen. Bibliografisen esseen ja huomautukset suomentanut Anna Rutanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1990 | Sivu=200–202 | Tunniste=ISBN 951-1-10685-6}}</ref>
 
Weininger kärsi vakavista masennuspuuskista. Hän ampui itsensä [[Ludwig van Beethoven]]in kuolintalossa Wienissä. Itsemurhansa jälkeen Weiningerista tuli nopeasti kulttihahmo, hänen maineensa levisi ympäri Eurooppaa, ja ''Sukupuolesta ja luonteesta'' tuli myyntimenestys. Hänen kirjeitään, päiväkirjamerkintöjään ja mietelmiään julkastiin [[postuumi]]sti kokoelmassa ''Perimmäisistä kysymyksistä'' (saks. ''Über die letzten Dinge''). [[Kolmas valtakunta|Kolmannen valtakunnan]] aikana hän alkoi kuitenkin jäädä unhoon, koska ''Sukupuoli ja luonne'' kiellettiin juutalaisen kirjoittamana.