'''Legenda''' on eri yhteyksissä ilmenevä ja eri asioita tarkoittava ilmaisu, jota käytettäessä usein kyseenalaistetaan tai vääristetään yksilön tai tapahtuman todenperäisyys. Se voi olla perätön tarina, kaunisteltu kertomus tai jopa eeppis-lyyrinen sävellys. Yksilönä se voi olla ihailtu kuuluisuus tai pyhimyskertomus.
Legenda-sanaa on ruvettu käyttämään kaunistelluista tai ihannoivista kertomuksista, myöhemmin myös merkityksessä ''perätön juttu, pötypuhe'' (muun muassa "urbaani”urbaani legenda"legenda”). Toisaalta varsinkin urheilukielessä on tavallaan palattu alkuperäiseen merkitykseen: "legendalla"”legendalla” tarkoitetaan jostakin maineikkaasta suorituksesta tai henkilöstä kertovaa tarinaa, joka on tosi (tai ainakin totena pidetty) mutta sisältönsä takia "tarunomainen"”tarunomainen”. Sitten sanaa on ryhdytty käyttämään myös ihmisestä, josta kerrotaan sellaisia, etenkin ilmaisuissa "elävä”elävä legenda"legenda” ja "legenda”legenda jo eläessään"eläessään” (esim.esimerkiksi [[Elvis]]).<ref>[http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanatl.html Pienehkö sivistyssanakirja, l-alkuiset sanat], viitattu 19.2.2011</ref>
Se voi olla myös [[pyhimys|pyhimyksestä]] kertova taru,<ref>Kotus, Perussanakirja, 1997: "legenda: pyhimystarina, -taru."</ref>, jossa keskeisessä osassa ovat kyseisen henkilön tekemät ihmeteot eli miraakkelit. Legendat oli tarkoitettu kirkossa luettaviksi. [[Suomi|Suomalaisen]] kansanperinteen legenda ''[[Savilinnut]]'' kertoo, kuinka [[Jeesus]] loi linnut savesta. Suomessa on myös legendoja [[Neitsyt Maria]]sta, maan emosesta ja [[Piispa Henrik]]in ihmeteoista. [[Eino Leino]]n teos ''Helkavirret'' edustaa näitä uudempia legendoja. Kristillisessä perinteessä legenda tarkoittaa kertomusta pyhimyksestä, ihmeestä tai muusta hurskaasta aiheesta.
