Ero sivun ”Saksan valtiopäivätalon tuhopoltto” versioiden välillä

'''Saksan valtiopäivätalon tuhopoltto''' ({{k-de|Der Reichstagsbrand}} {{Lausunta|De-Reichstagsbrand.ogg}}) oli 27. helmikuuta 1933 tapahtunut [[tuhopoltto]], joka vaurioitti pahasti [[Valtiopäivätalo (Saksa)|Saksan valtiopäivätaloa]] [[Berliini]]ssä. Tapahtuma oli historiallisesti merkittävänä, sillä siitä tuli käännekohta [[Weimarin tasavalta|Weimarin tasavallan]] poliittisen järjestelmän luhistumisessa [[Natsinatsi-Saksa]]n diktatuurin[[diktatuuri]]n tieltä. Vain kuukautta aiemmin Saksan hallitukseen [[Adolf Hitler]]in johdolla nousseet [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|natsit]] syyttivät tuhopoltosta valtiojärjestystä vastaan tähdättyä komunistien[[kommunismi|kommunistien]] salaliittoa ja kykenivät tämän varjolla aloittamaan aivan [[Saksan valtiopäivävaalit 1933 (maaliskuu)|valtiopäivävaalien]] alla hyökkäyksen kommunistista puoluetta vastaan. Pian he saivat toteutetuksi lakiuudistuspaketin, joka johti kansalaisoikeuksien rajoituksiin, muiden puolueiden kieltämiseen ja lopulta täydellisen diktatuurin rakentamiseen.

Tuhopoltosta otettiin kiinni hollantilainen kommunisti [[Marinus van der Lubbe]], joka myöhemmin todettiin syylliseksi, tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin. Yhä kiistellään siitä, sytyttikö hän tosiaan rakennuksen yksin. Paloa on usein väitetty natsien itsensä sytyttämäksi ns. [[false flag]] -operaatioksi. Van der Lubben oikeudenkäynnin yhteydessä syytettiin salaliitosta tuhopolttoon neljää muuta kommunistia, joista kolme oli bulgarialaisia[[bulgaria]]laisia – tunnetuimpana [[Georgi Dimitrov]] – mutta heidät todettiin todisteiden puutteessa syyttömiksi ja karkotettiin Neuvostoliittoon[[Neuvostoliitto]]on.