Ero sivun ”Robert Montgomery” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh, lis. |
→Korkea virkamies: - tätä voidaan selittää tarkemminkin |
||
Rivi 15:
===Korkea virkamies===
[[Suomen kenraalikuvernööri]] [[Fjodor Logginovitš Heiden]] päätti 1882 sitoa Suomen keskeisten puolueiden johtajat maan hallitukseen: liberaalien Mechelin ja [[Suomalainen puolue|Suomalaisen puolueen]] [[Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen|Y. S. Yrjö-Koskinen]] nimitettiin senaatin talousosastoon, ja liberaaleja niinikään edustaneesta Montgomerystä tehtiin uusi prokuraattori eli ylin lainvalvoja. Yksi hänen aikaansaannoksistaan oli senaatin oikeustoimituskunnan (myöhemmin oikeusministeriön) alaisen [[Lainvalmistelukunta|lainvalmistelukunnan]] perustaminen, mitä hän ehdotti ratkaisuksi vuoden 1882 keisarillisessa käskykirjeessä esitettyyn vaatimukseen Suomen lakien [[kodifiointi|kodifioinnista]]. Hän ehdotti samassa yhteydessä myös Suomen perustuslakien kodifiointia. Sitä toteuttamaan asetettiin myöhemmin niin sanottu [[Weissenbergin komitea]], jonka työ johti suomalaisten ja venäläisten väliseen ristiriitaan. Montgomery ja muut ruotsinkieliset liberaalit pyrkivät politiikassa torjumaan epämieluisia esityksiä varsinkin vetoamalla juuri Suomen perustuslakeihin
Tämän jälkeen Montgomery toimi vuoden 1886–1887 [[Vaasan hovioikeus|Vaasan hovioikeuden]] presidenttinä ja 1887–1888 oikeusosaston senaattorina. Vuonna 1888 hänet nimettiin oikeusosaston edustajaksi [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] toimineeseen [[Suomen asiain komitea]]an. Tässä vaiheessa suomalaisten ja venäläisten näkemyserot Suomen oikeudellisesta asemasta olivat jo kriisiytymässä ja Venäjällä arvosteltiin voimakkaasti Suomen vuonna 1889 säädettyyn [[rikoslaki]]in sisältyneitä tulkintoja Suomen ja Venäjän suhteesta. Montgomery puolusti julkisuudessa suomalaista kantaa ja kirjoitti vastineen venäläisen [[N. S. Tagantsev]]in Suomen rikoslakia kritisoineeseen artikkeliin. Keisari [[Aleksanteri III|Aleksanteri III:n]] annettua manifestin lain voimaantulon lykkäyksestä hän pyysi jälleen eroa. Montgomery sai eron senaatista ja Suomen asiain komiteasta joulukuussa 1890, mikä enteili pian tapahtunutta koko komitean lakkauttamista. Rikoslakikriisi saatiin vielä soviteltua, kun Suomen säädyt hyväksyivät 1894 vapaaehtoisesti lakiin keisarin toivomat muutokset.<ref name="KB" />
| |||