Ero sivun ”Helatorstai” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tilanteessa esiintyi turhaa tietoa. Olen lisäksi humalassa.
p Käyttäjän 193.209.10.1 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Opa tekemään versioon.
Rivi 1:
[[Kuva:Giotto - Scrovegni - -38- - Ascension.jpg|thumb|220px|Giotto di Bondone: ''Kristuksen taivaaseenastuminen'']]
 
'''Helatorstai''' on vuotuinen [[Kristinusko|kristillinen]] [[juhla]], jota vietetään neljäntenäkymmenentenä päivänä [[pääsiäinen|pääsiäisestä]] [[Jeesus|Jeesuksen]] taivaaseenastumisen muistoksi.<ref name=KirkTied>{{Verkkoviite | Osoite = http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/F854F32FB0787D0AC225771300409FF7?OpenDocument&lang=FI | Nimeke = Helatorstai on pyhä torstai | Ajankohta = 2010-04-28 | Julkaisija = Kirkon tiedotuskeskus | Viitattu = 2012-01-22 }}</ref> Taivaaseenastumisesta kerrotaan [[Apostolien teot|Apostolien tekojen]] enssokkaensimmäisessä aukiSOKKAluvussa<ref>{{raamatunpaikka|Ap. aukit. SOKKA1:3-11}}</ref> AUKIsekä lyhyesti myös [[Evankeliumi Markuksen mukaan|Markuksen]] ja [[Evankeliumi Luukkaan mukaan|Luukkaan evankeliumien]] lopussa<ref>{{raamatunpaikka|Mark. 16:19}}</ref><ref>{{raamatunpaikka|Luuk. 24:50-53}}</ref>. Useimmissa Euroopan maissa päivä on virallinen [[pyhäpäivä]].
 
Koska pääsiäinen liikkuu muinaisen kuukalenterin mukaisesti, myös helatorstain ajankohta vaihtelee. Se on useimmiten toukokuussa, harvoin kesäkuun alussa. Koska pääsiäinen on aina sunnuntaina, neljäskymmenes päivä siitä on aina torstai. Vuonna [[2011]] helatorstai oli vasta [[2. kesäkuuta]], kun vuonna [[2012]] se on [[17. toukokuuta]].
 
Useimmissa kielissä päivän nimi viittaa suoraan juhlan aiheeseen, Kristuksen taivaaseenastumiseen. Suomen kielessä sillä on kuitenkin perinteinen, alkujaan ruotsista lainattu nimi, jonka alkuosa ''hela'' viittaa ruotsin kielen pyhää tarkoittavaan sanaan ''helg''. Suomessa helatorstai oli vielä 1800-luvulla yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Vanhassa maatalouskulttuurissa edeltävän sunnuntain, [[rukoussunnuntai]]n, ja helatorstain välisinä päivinä kuljettiin kulkueina pelloilla rukoilemassa hyvää satoa. Vanhan kansansanonnan mukaan päivä oli niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva.<ref name=KirkTied />
 
Pakanuuden ajalta periytyvä hela oli kevään juhla, joka ajoittuu kylvokauden alkuun ja sitä vietettiin, jotta jumalat olisivat suosiollisia ja antaisivat hyvän sadon.<ref>Christfrid Ganander: Mythologia Fennica</ref> Hämeessä, Satakunnassa ja Uudellamaalla sytytettiin entisaikaan helatorstain aattona aukeille paikoille kokkoja eli helavalkeita.<ref>Christfrid Ganander: Mythologia Fennica</ref> Karja ajettiin tulien läpi laitumelle karjatautien ehkäisemiseksi. Myös nuoriso juhli helajuhlassa; simaa juotiin, naiset kävivät lemmensaunassa ja tekevät lemmentaikoja.<ref>Christfrid Ganander: Mythologia Fennica</ref> Nuoret myös tanssivat kokoilla.<ref name=KirkTied />
 
Suomessa helatorstai oli vuosina [[1973]]–[[1991]] siirrettynä edellisen viikon lauantaihin. Silloin sen nimenä oli suomeksikin ''Kristuksen taivaaseenastumisen päivä''.<ref name=KirkTied /><ref>http://almanakka.helsinki.fi Helsingin yliopiston almanakkatoimiston sivusto, jossa on skannattuja kopioita vanhoista almanakoista (vertaa toukokuun sivuja 1972 ja 1973 tai 1991 ja 1992)</ref>
 
== Katso myös ==
 
* [[Helavalkeat]]
* [[Helluntai]]
 
== Lähteet ==
Rivi 11 ⟶ 24:
* [http://evl.fi/Evkirja.nsf/149183ab2f93c519c225703c0031dbb1/ff267f694850fb30c2257044005a8921?OpenDocument Helatorstai Suomen ev-lut kirkon evankeliumikirjassa]
 
{{Kirkkovuosi}}SOKKA AUKI
{{Kirkkovuosi (ortodoksinen)}}
 
[[Luokka:Kristilliset juhlapäivät]]
[[Luokka:Suomalaiset kristilliset juhlapäivät]]SOKKA AUKI
[[Luokka:Toukokuun juhlapäivät]]