Ero sivun ”Kataja” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Sisällön laajennus, järjestelyä, kuvat, lähteet, viitteet |
|||
Rivi 19:
}}
'''Kataja''' eli '''kotikataja''' (''Juniperus communis'') on [[sypressikasvit|sypressikasvien]] (''Cupressaceae'') heimoon kuuluva [[Havupuut|havupuu]]. Se on maailman laajimmalle levinnyt [[paljassiemeniset|paljassiemeninen]] kasvilaji ja sitä esiintyy koko [[Suomi|Suomessa]].<ref name="EUROOPAN">Euroopan puuopas 2009, s. 42.</ref>
== Ulkonäkö ja koko ==
Puutyöaineena katajan pintapuu on kirkkaan keltaista, sydänpuu vaaleanruskeaa ja juovaista. Sillä on omintakeinen haju. Siksi sitä käytetään raaka-aineena koristepuuesineisiin, kuten pannunalustoihin ja avaimenperiin. Katajasta tehtyjen esineiden myynti ei ole kiellettyä. Asetuksen mukaan aikaisemmin "puumaisen ja pylväsmäisen katajan ottaminen koristepuuna tai -oksana kaupan pitämistä varten oli kielletty", mutta "katajien ottaminen puuaineksen jalostamista varten sekä tähän tarkoitukseen kaupaksi tarjoaminen ja myyminen oli kuitenkin sallittu". Vuoden 2006 jälkeen kataja ei ole rauhoitettu, mutta sen käytössä toivotaan malttia.<ref>[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=10675&lan=fi Ympäristöministeriö]</ref>▼
[[Tiedosto:Juniperus communis pollencones1.jpg|thumb|vasen|Katajan hedekukkia.]]
[[Tiedosto:Lüneburger Heide 006.jpg|thumb|vasen|Pylväskatajia Saksassa.]]
Ainavihanta, kaksikotinen kataja kasvaa tavallisesti 0,2–10 metriä korkeaksi [[pensas|pensaaksi]] tai puuksi, alalajista ja kasvupaikasta riippuen. Yleensä kataja kasvaa pensasmaisena. Puumaisenakin kataja ei yleensä kasva kovin korkeaksi. Toisinaan tavataan kuitenkin hyvinkin suuria yksilöitä, Suomessa puumainen kataja on saavuttanut peräti viitisentoista metrin korkeuden.<ref name="SUOMEN1">Suomen puu- ja pensaskasvio 1992, s. 84.</ref><ref name="TERVEYS">Suomen terveyskasvit 1982, s. 117.</ref> Katajan kuori on ohut, väriltään harmaa ja usein suikaleina hilseilevä. Neulasmaiset, ruodittomat lehdet ovat jäykkiä, leveätyvisiä, suippoja ja sijaitsevat oksissa kolmen kiehkuroina. Kukat ovat yksittäin tai kukinto on käpy. Yksineuvoinen kukka on pieni ja kehätön. Hedekukka on moniheteinen, emikukan siemenaiheet ovat paljaina peitinsuomun kanssa yhteenkasvettuneen emisuomun hangassa. Käpy eli "katajanmarja" on pallomainen ja 5–8 mm halkaisijaltaan. Raakana käpy on vihreä, kypsänä marjaisan mehevä ja tumma. Siemen on paksukuorinen.<ref name="SUOMEN1"/> Kataja voi tulla yli tuhat vuotta vanhaksi.<ref>Ålands flora 2010, s. 107.</ref>
Pohjoismaissa tavataan kahta katajan alalajia, metsäkatajaa (ssp. ''communis'') ja lapinkatajaa (ssp. ''nana'', syn. ssp. ''alpina'').<ref>Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 67.</ref><ref>Lutukka 21/2005, s. 43.</ref> Alalajien välimuodot ovat yleisiä.<ref>Retkeilykasvio 1998, s. 62.</ref>
Metsäkataja kasvaa 0,5–10 metriä korkeaksi pensaaksi tai puuksi. Melko harvassa olevat lehdet ovat 10–20 mm pitkiä, siirottavia, suoria ja niiden ilmarakojuova on valkoinen. Metsäkataja kukkii Suomessa touko-kesäkuussa.<ref name="SUOMEN2">Suomen puu- ja pensaskasvio 1992, s. 85.</ref> Yksi metsäkatajan muoto on esimerkiksi pylväsmäinen pilarikataja (''J. communis'' f. ''suecica''). Saaristossa kasvavat matalakasvuiset metsäkatajat muistuttavat puolestaan kasvutavaltaan suuresti lapinkatajaa.<ref name="EUROOPAN"/>
Lapinkataja jää kooltaan huomattavasti matalammaksi, sillä se kasvaa vain 0,2–1 metriä korkeaksi pensaaksi. Sen haarat ovat tavallisesti kohenevia tai rentoja, mutta vain harvoin pystyjä. Tiheässä olevat lehdet ovat 5–15 mm pitkiä, haaranmyötäisiä, käyriä ja niiden ilmarakojuova on sinertävä. Lapinkataja kukkii Suomessa kesäkuussa.<ref name="SUOMEN2"/>
== Levinneisyys ==
Kataja ja sen alalajit ovat levinneet hyvin laajalle alueelle pohjoisella pallonpuoliskolla. Sitä kasvaa koko Euroopassa aivan arktisimpia alueita lukuun ottamatta, paikoitellen Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa Turkista Kaukasuksen alueelle ja Pohjois-Iraniin, Keski-Aasiassa, Pohjois- ja Keski-Japanissa sekä koko Siperiassa. Pohjois-Amerikassa kataja on levinnyt mantereen keski- ja pohjoisosiin lukuun ottamatta tundra-alueita.<ref name="DVF">[http://linnaeus.nrm.se/flora/barr/cupressa/junip/junicom.html Den virtuella floran: En (myös levinneisyyskartat)] {{sv}} Viitattu 30.4.2012.</ref>
Suomessa kataja on erittäin yleinen läpi maan. Metsäkatajaa tavataan koko maassa, mutta laji harvinaistuu Lapissa, missä lapinkataja puolestaan on vallitseva alalaji. Etelämpänä lapinkataja on harvinaisempi, eikä sitä tavata Kainuun eteläpuolella.<ref name="SUOMEN2"/>
== Elinympäristö ==
Sen sijaan pohjoisessa katajanmarjaa on käytetty mausteena ja keskiajalla kansanlääketieteessä. Uskottiin, että se suojeli sekä pahoilta hengiltä että villieläinten hyökkäyksiltä.▼
Metsäkataja suosii niukka- ja keskiravinteisia metsiä, jotka vaihtelevat kuivista tuoreisiin. Sitä tavataan myös kallioilla, laidunmailla, metsien hakkuuaukoissa, teiden ja viljelyaukeiden laitamilla ja letoilla. Lapinkataja puolestaan viihtyy tunturikankailla, joki- ja puronvarsilehdoissa, kausikosteissa painanteissa, lettorämeillä sekä runsasravinteisissa metsissä, joskus harvemmin myös niukka- ja keskiravinteisissa metsissä.<ref name="SUOMEN2"/> Ihmisen toiminta hyödyttää usein katajaa, sillä metsänhakkuut luovat sille suotuisia, valoisia kasvupaikkoja. Laji viihtyy myös voimalinja-aukeilla, jonne se sopiikin hyvin matalakasvuisuutensa vuoksi.<ref name="OULUN">Oulun kasvit 2005, s. 127.</ref>
== Käyttö ==
=== Puuaines ===
[[Tiedosto:Juniperus communis wood tangent section 2 beentree.jpg|thumb|oikea|250px|Katajan puuainesta.]]
Omintakeisen tuoksunsa ja sitkeytensä takia katajan puuaineista on käytetty monien tarve-esineiden valmistamiseen, ja kuoren alla olevia sitkeitä kuituja on aikaisemmin hyödynnetty muun muassa mattojen kudonnassa.<ref name="DVF"/><ref name="ÅLANDS">Ålands flora 2010, s. 108.</ref> Hyvän tuoksunsa takia katajaa on käytetty myös kalan ja lihan savustamiseen.<ref name="ÅLANDS"/> Kuivana katajan puuaines on keskiraskasta, sen ominaispaino on noin 0,52. Puutyöaineena katajan pintapuu on kirkkaan keltaista, sydänpuu vaaleanruskeaa ja juovaista. nykyään sitä käytetään raaka-aineena lähinnä koristepuuesineisiin, kuten pannunalustoihin, veitsiin ja avaimenperiin.
▲
=== Katajanmarjat ravintona ja rohtona ===
[[Tiedosto:Juniperus communis Parco nazionale del Gran Sasso.jpg|thumb|oikea|250px|Raakoja ja kypsiä katajan "marjoja".]]
Koska kataja on havupuu, sillä ei ole biologisesti katsottuna marjoja vaan käpyjä. Sen pehmeät kävyt kuitenkin muistuttavat kovasti marjoja, ja niitä onkin suomenkielessä perinteisesti kutsuttu katajanmarjoiksi. Marjamaiset kävyt kypsyvät kolmantena kesänä. Kypsät katajanmarjat ovat sinisiä.<ref name="LUONNOSSA">[http://www.luonnossa.net/Marjat_ja_hyotykasvit/Kataja/kataja.html Luonnossa.net: Kataja] Viitattu 30.4.2012.</ref>
▲Keskiajalla katajanmarjaa käytettiin Keski-Euroopassa pääasiassa [[mustapippuri]]n väärennöksenä. Sen sijaan pohjoisessa katajanmarjaa on käytetty mausteena ja
Katajanmarjaa käytetään edelleen liharuokien, ja perinteisten viinojen [[geneveri]]n ja [[gini]]n maustamiseen. Katajakaljan ja oluen maustamiseen käytettiin aikaisemmin katajanmarjoja, ja oikeaoppinen [[sahti]] sihdattiin katajahavujen läpi. Katajanmarjajuomaa juotiin aikaisemmin erityisesti sadonkorjuujuhlien yhteydessä.<ref name="ÅLANDS"/><ref name="LUONNOSSA"/> Nykyään marjaa käytetään paljon erityisesti riistan maustamiseen.<ref name="DVF"/> [[Skotlanti|Skotlannissa]] joillakin alueilla sitä käytetään erityisesti savulohen mausteena.
Katajanmarjat ovat lievästi myrkyllisiä, joten suurina annoksina katajanmarjan käyttöä tulee välttää, erityisesti jos on raskaana tai kärsii munuaissairauksista.<ref name="ÅLANDS"/> Katajanmarjan myrkyllisyydestä huolimatta sitä on käytetty myös kansanlääkinnässä. Marjat lisäävät virtsan ja hien eritystä, joten rohtona niitä on käytetty munuais- ja rakkovaivoihin. Katajanmarjoista, havuista ja puulastuista tislattua öljyä on käytetty ulkoisesti kihtiin ja reumatismiin, sillä se parantaan pintaverenkiertoa.<ref name="TERVEYS"/> Useimpien katajien oksien kärjistä löytyy ''Oligotrophus juniperinus'' äkämäsääskilajin aiheuttamia äkämiä. Maitoon keitettynä näitä äkämiä käytettiin maitoon keitettyinä hinkuyskää vastaan.<ref name="DVF"/>
=== Koristekasvina ===
Metsäkataja on suosittu puisto- ja puutarhakasvi, ja siitä on jalostettu useita erilaisia lajikkeita.<ref name="SUOMEN2"/>
Esimerkkejä lajikkeista:
*[[irlanninkataja]] 'Hibernica'
*[[kääpiökataja]] 'Repanda'
*[[pilarikataja]] 'Suecica', 'Arnold', 'Norrback'
== Lähteet ==
* ''Euroopan puuopas''. Toim. Mitchell, Alan & Wilkinson, John. Viiden painos. Otava, Helsinki 2009 (1989).
* Hämet-Ahti, Leena, Kurtto & Arto, Lampinen, Raino & Piirainen, Mikko & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti & Väre, Henry. ''Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen''. Lutukka 21/2005, s. 41–85.
* ''Oulun kasvit. Piimäperältä Pilpasuolle.'' Toim. Kalleinen, Lassi & Ulvinen, Tauno & Vilpa, Erkki & Väre, Henry. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Norrlinia 11 / Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2005. Yliopistopaino, Helsinki 2005.
* ''Retkeilykasvio''. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
* ''Suomen puu- ja pensaskasvio''. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Alanko, Pentti & Palmén, Annikki & Tigerstedt, Peter M. A.. 2. uudistettu painos. Dendrologian seura – Denrologiska Sällskapet r.y., Helsinki 1992.
* ''Suomen terveyskasvit. Luonnon parantavat yrtit ja niiden salaisuudet''. Toim. Huovinen, Marja-Leena & Kanerva, Kaarina. Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab, Tampere 1982.
* ''Suuri Pohjolan kasvio''. Toim. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).
* ''Ålands flora''. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Ekenäs Tryckeri, Ekenäs 2010.
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=40178&year=2010 Kasviatlas 2010: Katajan levinneisyys Suomessa]
*[http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=2044 Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Kotikataja (''Juniperus communis'')]
*[http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/kataja LuontoPortti: Kataja (''Juniperus communis'')]
Rivi 66 ⟶ 101:
[[Luokka:Katajat]]
[[Luokka:Maustekasvit]]
[[Luokka:Myrkylliset kasvit]]
[[ar:عرعر شائع]]
|