Ero sivun ”Funktionalismi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p SOK-lähde |
p lähteistystä |
||
Rivi 16:
Suomessa funktionalismin edelläkävijöitä olivat 1920-luvun nuoren polven arkkitehdit [[Alvar Aalto]], [[Erik Bryggman]], [[P.E. Blomstedt]] sekä [[Hilding Ekelund]]. [[Turku|Turusta]] tuli uuden suuntauksen tukikohta, jonka 700-vuotisnäyttelystä Alvar ja [[Aino Aalto]] sekä Bryggman tekivät [[modernismi]]n manifestaation. Aallon suunnittelemat ensimmäiset toteutuneet funktionalistiset rakennukset olivat [[Turun Sanomat|Turun Sanomien]] lehtitalo ([[1928]]–[[1930]]) ja niin sanottu standardivuokratalo Turun Läntisellä Pitkäkadulla ([[1927]]–[[1929]]). Aallon myöhemmät rakennukset, kuten [[Paimion parantola]] ([[1929]]-[[1933]]), [[Viipuri|Viipurin]] kirjasto ([[1935]]) ja [[Villa Mairea]] ([[1938]]–[[1939]]), olivat suomalaisen arkkitehtuurin kansainvälisen menestyksen kulmakivinä.
Suomessa puhtaasti funktionaalistyylisiä [[lähiö]]itä on vain vähän, toisin kuin [[Ruotsi]]ssa ja [[Tanska]]ssa. [[Erkki Huttunen|Erkki Huttusen]] piirtämä [[Nakkilan kirkko]] on Suomen ensimmäinen funktionalistinen kirkko.<ref
Myös [[Kannonkosken kirkko]] on tyylisuunnan puhtaita edustajia maamme kirkkorakennusten sarjassa.<ref name="AutoW6-3">http://www.saarijarvenseurakunta.fi/fi/kannonkosken_kappeliseurakunta/kannonkosken_kirkko/?id=117</ref>
Keskusosuusliike [[SOK]] levitti 1930-luvulla funktionalistista tyyliä monien kaupunkien ja kirkonkylien keskustoihin uusien [[osuuskauppa]]rakennusten myötä, joista monien suunnittelija oli arkkitehti
===Tanska===
| |||