Ero sivun ”Viipurin vanha tuomiokirkko” versioiden välillä

Kirkkorakennuksen seinien alaosa rakennettiin kivestä ja yläosa tiilestä, katto oli korkea ja jyrkkä.{{Lähde|9. lokakuuta 2010}} Sakaristo sijaitsi pohjoisseinällä, ja eteläpuolella oli asehuone<ref name="hie548" />. Katolisten kirkkojen tapaan oli kirkkosalin sisustus koristeellinen ja komea. Pääalttarin lisäksi kirkossa oli useita pyhimyksille omistettuja sivualttareita, vuodelta 1448 on maininta pyhän Erikin ja pyhän Henrikin [[prebenda]]sta. Kirkon kesiaikaisestakeskiaikaisesta sisustuksesta oli 1900-luvun alkuun säilynyt alttarin perustus, muu kaikki on hävinnyt tulipaloissa, raunioaikoina ja muutostöissä. Historiallisissa lähteissä on kuitenkin tietoja sisustuksesta. Vuodelta 1601 on tietoja kalleuksista, joita ovat olleet ainakin kaksi painavaa hopeakannu ja viisi ehtoollisastiastoa, sekä kynttilänjalkoja, kirjoja ja liturgisia tekstiilejä. Ainakin osan niistä arvioidaan olleen peräisin keskiajalta. 1620-16301620–1630-luvulla kirkkoon saatiin niin sanottu [[Sigfriduksen ehtoolliskalkki]].<ref name="hie551">Hiekkanen, s. 551</ref>

Kirkon raunioista löydettyjen rappauspalojen ja koristetiilien perusteella on arvioitu, että holveissa ja luultavasti myös seinissä on ollut kalkkimaalauksia, mutta muuta tietoa niistä ei ole säilynyt.<ref name="hie550" />

[[Uskonpuhdistus|Uskonpuhdistuksen]] myötä Viipurin pääkirkosta tuli [[luterilaisuus|luterilaisen kirkon]] tuomiokirkko ensin vuosiksi 1554-15781554–1578 ja uudestaan 1618 alkaen.<ref name="hie549" /> kun Suomeen oli perustettu toinen [[hiippakunta]] vuonna [[1554]], [[Viipurin luterilainen hiippakunta|Viipurin hiippakunta]]. Vuonna [[1580]] Viipurin hiippakunta yhdistettiin takaisin [[Turun arkkihiippakunta]]an, mutta vuonna 1618 Viipurin hiippakunta muodostettiin uudelleen. Kirkon lattian alle haudattiin merkkihenkilöitä, kuten linnanpäällikkö [[Eerik Akselinpoika Tott]] ja melko varmasti piispa [[Mikael Agricola]], sillä kirkko oli tuolloisessa Viipurissa ainoa riittävän arvokas hautapaikka piispalle<ref name="hie551" />.

Uskonpuhdistuksen jälkeen kirkossa tehtiin suuria muutostöitä ja kirkkoa laajennettiin. Entinen pohjoinen ulkoseinä purettiin uuden valmistuttua ja vanhoja kuoriholveja kannattamaan rakennettiin kaksi pilaria. Laajennuksen jälkeen kirkko näytti nelilaivaiselta, ja joka toinen laiva oli samanlevyinen. Tosin alttari oli jätetty paikoilleen entiseen keskilaivaan, ja alttarilta katsottuna kirkko on näyttänyt epäsymmetriseltä. Myös kirkon katto ja päätykolmiot rakennettiin uudelleen.{{Lähde}}

Viipurin palossa 1628 kirkko vaurioitui pahoin. Sen jälkeen sitä kunnostusten yhteydessä laajennettiin pohjoiseen ja itään, ja sakaristo purettiin. Työt kestivät 1630-luvun loppuun. Laajennustöistä vastanneena on pidetty saksalaista rakennusmestaria Peter Holtgrefia.<ref name="hie550">Hiekkanen, s. 550</ref> Kirkkoon hankittiin silloin urut ja saarnastuoli, jotka ovat myöhemmin kadonneet. 1600-luvun alusta on myös maininta kirkkolaivasta.<ref name="hie551" />