Ero sivun ”Tadao Andō” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
laajennettu, huono mutta menköön (EB tarkistettu aiemmin, kun artikkelit olivat kaikkien luettavissa) |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Tadao Ando 2004.jpg|thumb|250px|Tadao Andō]]
'''Tadao Andō''' ({{k-ja|安藤忠雄|Andō Tadao}}, s. 13. syyskuuta 1941 [[Osaka]])<ref name="EB">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.britannica.com/EBchecked/topic/23788/Ando-Tadao|Nimeke=Andō Tadao|Julkaisija=Encyclopædia Britannica Online|Luettu=17.3.2012}}</ref> on [[japani]]lainen [[arkkitehti]]. Hän on yksi Japanin merkittävimmistä nykyarkkitehdeista, joka tunnetaan erityisesti [[minimalismi|minimalistisista]] betoninrakennuksistaan. Andōlle myönnettiin [[Pritzker-palkinto]] vuonna 1995.
== Elämäkerta ja arkkitehtuuri ==
== Luettelo töistä ==▼
=== Lapsuus ja nuoruus ===
Andōlla ei ole monista muista nykyarkkitehdeista poiketen muodollista arkkitehdin koulutusta, vaan hän on saanut oppinsa lukemalla ja matkustelemalla. Hän syntyi Osakassa toisen maailmansodan aikaan vuonna 1941. Hän syntyi kaksospojista ensimmäisenä; hänet annettiin kahden vuoden ikäisenä isoäitinsä kasvatettavaksi, jolloin hän sai isoäitinsä sukunimen. Lapsena Andō vietti aikaa pelloilla ja kaduilla. Hän käytti paljon aikaa kotikatunsa toisella puolella toimineen puusepänverstaan tarkkailuun ja alkoikin teini-iässä rakennella laivojen ja lentokoneiden pienoismalleja.<ref name="pritzker biog">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.pritzkerprize.com/1995/bio|Nimeke=Biography|Julkaisija=The Pritzker Architecture Prize|Luettu=26.4.2012}}</ref><ref name="GB">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.greatbuildings.com/architects/Tadao_Ando.html|Nimeke=Tadao Ando|Julkaisija=Great Buildings Online|Luettu=26.4.2012}}</ref>
Noin 18-vuotiaana Andō alkoi vierailla [[Kioto]]n ja [[Nara]]n alueen temppeleissä, pyhäköissä ja teehuoneissa. Hän kertoo olleensa huono oppilas ja pitäneensä enemmän asioiden oppimisesta koulun ulkopuolella. Hän toimi lyhyen aikaa [[nyrkkeily|nyrkkeilijänä]] ja siirtyi sen jälkeen arkkitehtuurin pariin tekemällä lyhyitä harjoitteluja. 1960-luvulla hän matkusti [[Eurooppa]]an ja [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]] tutkimaan merkittäviä länsimaisia rakennuksia.<ref name="pritzker biog"/>
=== Arkkitehtina ===
Andō perusti oman toimistonsa vuonna 1969<ref name="EB"/> tai 1970.<ref name="GB"/> Hän sai ensimmäisen kerran mainetta suunnittelemallaan Azuma-talolla (1976), josta hänelle myönnettiin Japanin arkkitehtiliiton palkinto. Kaksikerroksisesta [[megaron]]tyyppisestä terassitalojen väliin työnnetystä asuinrakennuksesta voidaan jo löytää Andōn myöhemmän arkkitehtuurin tärkeimmät piirteet; rakennus luo ”sisäänpäinkääntyneen mikrokosmoksen modernin maailman urbaania kaaosta vastaan”. Sen jälkeen hän suunnitteli useita betonisia asuintaloja, joissa keskeinen elementti oli [[atrium]], kuten Osakan lähiöihin 1970-luvun lopussa rakennetuissa Matsumoto- ja Ishihara-taloissa. Nyt Andō käytti ensimmäisen kerran paikalla valettua betonia yhdistäen sen laajoihin lasi- tai lasitiilipintoihin. Rakennuksisssa on nähtävillä [[Louis Kahn]]in ja [[Le Corbusier]]in vaikutus sekä japanilainen perinne hienovaraisin vihjein. Luonnon keskelle rakennetussa Koshino-talossa (1981) Andō antoi atriumin vuorostaan aueta ympäröivään maisemaan.<ref name="pritzker essay">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.pritzkerprize.com/sites/default/files/file_fields/field_files_inline/1995_essay.pdf|Nimeke=Essay|Tekijä=Frampton, Kenneth|Julkaisija=The Pritzker Architecture Prize|Luettu=26.4.2012}}</ref>
Andōn arkkitehtuurin skaala alkoi laajentua 1980-luvun puolivälissä [[Kōbe]]en rakennetun [[Rokkō-asuinkerrostalo]]n ja [[Naha]]n Festival-kauppakeskuksen myötä. Niistä ensimmäisessä on selvästi nähtävillä Le Corbusierin vaikutus, mutta Festivalista ando suunnitteli ”sisäänpäinkääntyneen seitsenkerroksisen kuution, jota suojelevat kaoottiselta metropolilta perforoidut verhoseinät”; keskeistä oli tapa, jolla valo suodattui rakennusta ympäröivän kalvon läpi. Maailmanlaajuiseen maineeseen Andōn nosti neljä vuosina 1985–1988 suunniteltua rakennusta. Niistä kolme oli kirkkoja – Rokkōn kirkko, Veden kirkko ja Valon kirkko – ja neljäs lastenmuseo. Veden kirkko oli minimalistinen uudelleentulkinta [[Heikki Sirén|Heikki]] ja [[Kaija Sirén]]in [[Otaniemen kappeli]]sta (1968), yksinkertaisessa Valon kirkossa taas tilaan luo mielenkiintoa yksi ele, takaseinään viilletty ristinmuotoinen aukko.<ref name="pritzker essay"/>
Andōn maineen kasvaessa hän alkoi saada suunnittelutehtäviä myös ulkomailta. Niihin lukeutuvat esimerkiksi Japanin-paviljonki [[Sevillan maailmannäyttely]]ssä (1992), [[Unesco]]n meditaatiotila [[Pariisi]]ssa (1996), Armani-teatteri [[Milano]]ssa (2001) ja [[Texas]]in [[Fort Worth]]in modernin taiteen museo (1997–2003).<ref name="EB"/>
=== Arkkitehtuurin piirteitä ===
Andō on suunnitellut pääasiassa betonirakennuksia. Hänen töihinsä lukeutuu monia erityyppisiä tiloja asuinrakennuksista ja uskonnollisista rakennuksista museoihin ja kauppakeskuksiin.<ref name="pritzker biog"/> Hänen arkkitehtuurilleen luonteenomaisia piirteitä ovat kauniisti viimeistellyt betoniseinät, massiivisen minimalistiset muodot ja yksinkertaiset, pohdiskelevat sisätilat. Hän on pohjimmiltaan [[moderni arkkitehtuuri|modernisti]], mutta hänen töissään on nähtävillä perinteisen japanilaisen tilakäsityksen vaikutus. Monissa hänen rakennuksissaan [[valo]]a on käytetty voimakkaan ekspressiivisesti.<ref name="EB"/> Valolla onkin hyvin tärkeä merkitys hänen arkkitehtuurilleen: Andō luo ”paksuilla betoniseinillä suljettuja tiloja”, joiden tärkein tarkoitus on ”luoda paikka yksilölle, vyöhyke itselle yhteiskunnan keskellä”. Tämän vuoksi sisätilojen täytyy olla erityisen tyydyttäviä.<ref name="pritzker biog"/>
Andō tunnetaan erittäin sileästä ja viimeistellystä [[betoni]]staan. Sen on tehnyt mahdolliseksi Japanin puuarkkitehtuurin ja puusepäntaitojen korkea taso. Andōn käyttämät betonimuotit jopa lakataan mahdollisimman tasaisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Muottien pidikkeistä syntyneet tasavälein toistuvat kolot ovat lähes hänen tavaramerkkinsä.<ref name="pritzker biog"/>
John Morris Dixonin mukaan ”Andōn rakennusten pohjien geometria, jossa kaarevat seinät tai kulmat leikkaavat suorakulmaisten järjestelmien läpi, voi vaikuttaa aluksi abstraktilta ja satunnaiselta. Todellisuudessa rakennukset ja tilat on kuitenkin huolellisesti sovitettu vastaamaan ihmisten tarpeita.”<ref name="pritzker biog"/> Andōlla on Pritzker-palkintolautakunnan mukaan ”hyvin voimakas sisäinen visio”, joka ei välitä vallitsevista koulukunnista. Hänen arkkitehtuurinsa on ”kokoelma taiteellisesti muotoiltuja tilan ja muodon yllätyksiä. [Andōn] rakennuksen läpi liikuttaessa ei ole koskaan ennalta-arvattavaa hetkeä.”<ref name="jury">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.pritzkerprize.com/1995/jury|Nimeke=Jury Citation|Julkaisija=The Pritzker Architecture Prize|Luettu=26.4.2012}}</ref>
▲== Luettelo töistä ==
* [[Osakan rautatieasema]]n ympäristön suunnittelu ([[Osaka]], [[Osakan prefektuuri]], 1969)
* Katō-talo (Osaka, Osakan prefektuuri, 1972)
| |||