Ero sivun ”Juhana II Kasimir” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
WikitanvirBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: cs:Jan Kazimír II. Vasa
p Suomalaistettu kahden nimen puolalainen kirjoitusasu.
Rivi 2:
'''Juhana II Kasimir''' ({{k-pl|Jan II Kazimierz}}, {{k-de|Johann Kasimir}}, [[22. maaliskuuta]] [[1609]] – [[6. joulukuuta]] [[1672]]) oli [[Puola-Liettua]]n kuningas ja suuriruhtinas 1648–1668<ref name="eb">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/304731/John-II-Casimir-Vasa | Nimeke = John II Casimir Vasa | Julkaisu = Encyclopædia Britannica| Viitattu = 7.1.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>, [[Opole]]n herttua.
 
Juhana II:n vanhemmat olivat [[Sigismund III VasaVaasa]] ja Konstanze Renate von Habsburg<ref name="eb" />, Itävallan arkkiherttuatar. Hänen isänsä Sigismund, [[Kustaa Vaasa]]n pojanpoika, oli 1592 perinyt Ruotsin, mutta hänen setänsä [[Kaarle IX]] syrjäytti hänet. Tästä seurasi pitkällisiä vihollisuuksia Vaasa-suvun vaatiessa Ruotsin kruunua.
 
Juhana Kasimir seurasi Puolan kuninkaana veljeään [[Vladislav IV WazaVaasa]]a<ref name="eb" />, jonka varjossa oli pitkään ollut. Hänellä ei juuri ollut tukijoita hovissa tai [[szlachta]]-aatelissa, hän oli avoimesti itävaltalaismielinen, piti juhlista, eikä välittänyt politiikasta. Hän oli kuitenkin kunnostautunut Smolenskin sodassa Moskovan ruhtinaskuntaa vastaan 1633.
 
WładysławVladislav IV pyrki parantamaan veljensä vaikutusvaltaa yrittämällä naittaa hänet Ruotsin [[Kristiina]]lle ja sitten italialaiselle prinsessalle ilman tulosta. Vuonna 1635 Juhana Kasimir lähti diplomaattiseen tehtävään Wieniin, jonka hylkäsi ja liittyi [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|keisarikunnan]] armeijaan sotimaan Ranskaa vastaan [[Kolmikymmenvuotinen sota|Kolmikymmenvuotisessa sodassa]]<ref name="eb" />. Kun hänen rykmenttinsä tuhottiin taistelussa, hän vietti vuoden elellen Wienin hovissa.
 
Palattuaan Puolaan hän pyrki naimaan paronitar Guldenternin, minkä hänen veljensä esti. Vastineeksi veli yritti nimittää hänet Kuurinmaan hallitsijaksi, minkä Sejm esti. Loukkaantuneena tästä Juhana Kasimir lähti 1638 Espanjaan tullakseen Portugalin varakuninkaaksi, mutta ranskalaiset ottivat hänet vangiksi, mistä hänet vapautettiin parin vuoden kuluttua<ref name="eb" />. Vapauduttuaan hän luopui sotilaselämästä ja ryhtyi [[jesuiitta]]noviisiksi<ref name="eb" />. Tätä kesti kuitenkin vain vuoden verran<ref name="eb" />.