Wikipedia

Ero sivun ”Vahviala” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Kyzyl (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
16 122 muokkausta
Kumottu muokkaus 11542572, jonka teki 212.226.72.85 (keskustelu), johdannossa muutakin kuin 1930-luvun tiedot, hist. alueen kaikki tiedot ei tarvitse olla historia osiossa
Rivi 20:
| Suomessa pysyneen alueen liitosvuosi = 1946
| lääni = Viipurin lääni
| maakunta = Etelä-Karjala
| huomautus nro = 2
| seutukunta =
| kihlakunta = Viipurin kihlakunta
Rivi 32 ⟶ 34:
| väkilukuviite =
| väestötiheys = 19,4
| huomautus = <small><sup>1</sup> Ei virallinen kuntavaakuna, otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen<br /><sup>2</sup> Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen [[Karjala]]n maakunnan osa</small>
}}
'''Vahviala''' olion [[luetteloLuettelo Suomen entisistä kunnista|Suomen entinen kunta]] [[Viipuri]]n länsipuolella [[Etelä-Karjalan maakunta|Etelä-Karjalassa]] [[Viipurin lääni]]ssä. Se kuului Viipurin kihlakuntaan ja tuomiokuntaan. Kunnan pinta-ala oli 301,81 km² (1936).<ref name="Viipurin Karjala"> Nurmiluoto Timo & Vallas Hannu. Karjala kuvina: Viipurin Karjala. Constator Hämeenlinna 1997. ISBN 951-97086-6-9</ref> Vahvialan naapurikuntia olivat pohjoisessa [[Lappee]] ja [[Nuijamaa]], idässä [[Viipurin maalaiskunta]], etelässä [[Säkkijärvi]] ja lännessä [[Ylämaa]], joiden lisäksi Vahviala rajoittui etelässä myös [[Viipurinlahti|Viipurinlahteen]]. Suurin osa (280 km²) Vahvialasta luovutettiin [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] 1940 ja 1944. Suomen puolelle jäänyt 21,8 km² suuruinen alue liitettiin vuonna 1946 [[Ylämaa]]han ja [[Lappee]]seen. Nykyisin Suomen puolelle jäänyt osa on kuntaliitoksien myötä kokonaan osa [[Lappeenranta]]a. Vahvialan luovutettu alue on osa [[Leningradin alue]]en [[Viipurin piiri (Leningradin alue)|Viipurin piirin]] [[Tienhaara (kunta)|Tienhaara]]n eli Seleznjovon kuntaa, ja Vahvialan entisen kirkonkylän venäläinen nimi on ''Jašino''.▼
 
▲'''Vahviala''' oli [[luettelo Suomen entisistä kunnista|Suomen kunta]] [[Viipuri]]n länsipuolella [[Viipurin lääni]]ssä. Se kuului Viipurin kihlakuntaan ja tuomiokuntaan. Kunnan pinta-ala oli 301,81 km² (1936).<ref name="Viipurin Karjala"> Nurmiluoto Timo & Vallas Hannu. Karjala kuvina: Viipurin Karjala. Constator Hämeenlinna 1997. ISBN 951-97086-6-9</ref> Vahvialan naapurikuntia olivat pohjoisessa [[Lappee]] ja [[Nuijamaa]], idässä [[Viipurin maalaiskunta]], etelässä [[Säkkijärvi]] ja lännessä [[Ylämaa]], joiden lisäksi Vahviala rajoittui etelässä myös [[Viipurinlahti|Viipurinlahteen]].
 
== Luonto ==
 
KallioperäKallioperältään onVahviala kuului Viipurin [[rapakivi]][[graniitti]]aluettarapakivigraniittialueeseen. Pinnanmuodoiltaan alueenkunnan eteläosat ovatolivat loivasti kumpuilevia, mutta pohjoista kohden mentäessä maisema muuttuumuuttui jonkin verran vaihtelevammaksi. KorkeinKunnan korkein kohta, 90,5 metriä, sijaitsee alueensijaitsi pohjoisosassa lähellä Lappeen rajaa.<ref name="Viipurin Karjala"/> Merkittävimmät
Vahvialana alueen merkittävimmät joet ovatolivat [[Hounijoki]], [[Rakkolanjoki]] ja [[Tervajoki (Vahviala)|Tervajoki]]. AlueellaVahvialan alueella onoli myös useita pieniä järviä, kuten Tervajärvi, Houninjärvi, Ukonjärvi ja Löytöjärvi.
 
== HistoriaAsukasluvun kehitys ==
 
* 5 691 (1930)<ref name="Väestö kunnittain 1880-1975">Väestön elinkeino. Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880-1975. Tilastollisisia tiedonantoja N:o 63. Tilastokeskus</ref>▼
=== Perustaminen ===▼
* 5 862 (1934)<ref name="Pikku jättiläinen">Yrjö Karilas. Pikku jättiläinen</ref>▼
[[Kuva:Vahvialan kirkko.jpg|thumb|260px|[[Vahvialan kirkko]] valmistui 1920, mutta paloi ennen jatkosotaa 1941]]▼
* 5 841 (1936)<ref name="Iso tietosanakirja 14">Iso tietosanakirja 14. Otava: Helsinki 1938.</ref>▼
* 5 851 (1939)<ref name="Väestösuhteet 1939">Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93.</ref>▼
 
=== Kylät 1939 ===▼
Vahviala oli varsin nuori kunta: se aloitti toimintansa 1921. Vahvialan evankelis-luterilainen seurakunta perustettiin 1922. Kunta. Vahvialan kunta ja seurakunta muodostettiin pääosaltaan [[Viipurin maalaiskunta|Viipurin maalaiskunnan]] läntisimmästä osasta, mutta siihen liitettiin osia myös [[Säkkijärvi|Säkkijärvestä]] ja [[Lappee]]sta. Vuosina 1922-1924 uuteen Vahvialan seurakuntaan siirrettiin 4 642 henkeä Viipurin maaseurakunnasta, 592 henkeä Säkkijärveltä ja 181 henkeä Lappeelta.<ref name="Väestö kunnittain 1880-1975"/>▼
 
[[Hanhijoki]], [[Hiivaniemi]], [[Houni]], [[Hovinmaa]], [[Huotari]], [[Häsälä]], [[Järvenpää (Vahviala)|Järvenpää]], [[Kintere]], [[Koskela (Vahviala)|Koskela]], [[Louko]], [[Löytömäki]], [[Nurmi (Vahviala)|Nurmi]], [[Rakkola]], [[Rakkolanjoki (kylä)|Vahviala]], [[Sipilä]], [[Sydänmaa (Vahviala)|Sydänmaa]], [[Tervajoki (Vahviala)|Tervajoki]], [[Tervajärvi]], Vahviala, ja[[Vanhakylä (Vahviala)|Vanhakylä.]]▼
=== Elinkeinot ===▼
 
▲=== Elinkeinot ===
Noin puolet Vahvialan väestöstä sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta. Vahvialan peltopinta-alaa lisättiin 1920- ja 1930-lukujen aikana voimakkaasti, muun muassa vesiperäisiä maita kuivattamalla. Vuonna 1929 Vahvialassa oli 3 668 [[hehtaari|ha]] peltoa, 14 ha kasvitarhaa, 387 ha niittyä ja 8 ha kaskea.<ref name="Iso tietosanakirja 14"/> Talvisodan alkuun mennessä oli kunnan peltopinta-ala kasvanut noin 4 900 hehtaariin.<ref name="Viipurin Karjala"/> Suurin osa tiloista oli pientiloja, mutta kunnan alueella oli myös muutama kartano. ▼
 
▲Noin puolet Vahvialan väestöstä sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta. Vahvialan peltopinta-alaa lisättiin 1920- ja 1930-lukujen aikana voimakkaasti, muun muassa vesiperäisiä maita kuivattamalla. Vuonna 1929 Vahvialassa oli 3 668 [[hehtaari|ha]] peltoa, 14 ha kasvitarhaa, 387 ha niittyä ja 8 ha kaskea.<ref name="Iso tietosanakirja 14"/> [[Talvisota|Talvisodan]] alkuun mennessä oli kunnan peltopinta-ala kasvanut noin 4 900 hehtaariin.<ref name="Viipurin Karjala"/> Suurin osa tiloista oli pientiloja, mutta kunnan alueellaalueelta olilöytyi myös muutama kartano.
Toinen huomattava elinkeino oli teollisuus, jonka parissa työskenteli hieman alle 40 prosenttia väestöstä. Vahvialan alueella oli useita huomattavia teollisuuslaitoksia ja ne sijoittuivat pääasiassa kahteen teollisuustaajamaan, [[Hovinmaa]]lle ja [[Nurmi (Vahviala)|Nurmi]]in. Hovinmaalla toimivat Rakkolanjoen kaakelitehdas, [[Hovinmaan paperitehdas]] ja [[Oitin tiilitehdas]]. Nurmissa puolestaan Kintereenkosken vieressä sijainnut Nurmin Kintereenkosken saippua-, selluloosa- ja huopajalkinetehtaat, Kinteren mylly ja Vahvialan Sähkön voimalaitos.▼
 
▲Toinen huomattava elinkeino oli teollisuus, jonka parissa työskenteli hieman alle 40 prosenttia väestöstä. Vahvialan alueella oli useita huomattavia teollisuuslaitoksia ja ne sijoittuivat pääasiassa kahteen teollisuustaajamaan, [[Hovinmaa]]lle ja [[Nurmi (Vahviala)|NurmiNurmiin]]in. Hovinmaalla toimivat [[Rakkolanjoen kaakelitehdas]] (per. 1877), [[Hovinmaan paperitehdas]] ja [[Oitin tiilitehdas]]. Nurmissa puolestaan Kintereenkosken vieressä sijainnut Nurmin[[Oy Nurmi Ab]]:n [[Kintereenkosken saippua-selluloosatehdas]], selluloosa[[Nurmen Tehdas Oy]]:n saippua- ja huopajalkinetehtaat, Kinteren mylly ja Vahvialan SähkönSähkö Oy:n voimalaitos.
=== Liikenne ===▼
 
▲=== Liikenne ===
Kunnan pohjoisosan kautta kulki [[Riihimäki–Pietari-rata]], jonka varrella olivat [[Hovinmaa]]n ja [[Nurmi (Vahviala)|Nurmi]]n asemat sekä muun muassa [[Houni]]n ja [[Louko]]n pysäkit. Lisäksi Vahvialan eteläosassa Tervajoen suulla sijaitsi Tervasaaren puutavarasatama. ▼
 
▲KunnanVahvialan pohjoisosan kautta kulki [[Riihimäki–Pietari-rata|Riihimäen-Pietarin rata]], jonka varrella olivat [[Hovinmaa]]nHovinmaan ja [[Nurmi (Vahviala)|Nurmi]]nNurmin asemat sekä muun muassa [[Houni]]nHounin ja [[Louko]]nLoukon pysäkit. Lisäksi Vahvialan eteläosassa Tervajoen suulla sijaitsi Tervasaaren puutavarasatama.
=== Asukasluvun kehitys ===
 
== Nähtävyydet ==
▲* 5 691 (1930)<ref name="Väestö kunnittain 1880-1975">Väestön elinkeino. Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880-1975. Tilastollisisia tiedonantoja N:o 63. Tilastokeskus</ref>
▲* 5 862 (1934)<ref name="Pikku jättiläinen">Yrjö Karilas. Pikku jättiläinen</ref>
▲* 5 841 (1936)<ref name="Iso tietosanakirja 14">Iso tietosanakirja 14. Otava: Helsinki 1938.</ref>
▲* 5 851 (1939)<ref name="Väestösuhteet 1939">Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93.</ref>
 
▲[[Kuva:Vahvialan kirkko.jpg|thumb|260px350px|[[Vahvialan kirkko]] valmistui 1920, mutta paloi ennen jatkosotaa 1941talvisotaa.]]
▲=== Kylät 1939 ===
*[[Vahvialan kirkko]] valmistui vuonna 1920 ja tuhoutui talvisodan jälkeen.
 
== Historia ==
▲[[Hanhijoki]], [[Hiivaniemi]], Houni, Hovinmaa, [[Huotari]], [[Häsälä]], Järvenpää, Kintere, Koskela, Louko, Löytömäki, Nurmi, Rakkola, [[Sipilä]], Sydänmaa, [[Tervajoki (Vahviala)|Tervajoki]], [[Tervajärvi]], Vahviala ja Vanhakylä.
 
▲=== Perustaminen ===
Vahvialassa oli 11 [[kansakoulu]]piiriä.<ref name="Iso tietosanakirja 14"/>▼
 
▲Vahviala oli varsin nuori kunta:. seVahvialan aloittiseurakunta toimintansamäärättiin 1921.perustettavaksi Vahvialanvaltioneuvoston evankelis-luterilainenpäätöksellä seurakuntavuonna perustettiin[[1919]] ja sen ero toteutui [[1922]]. Kunta aloitti toimintansa vuonna [[1921]]. Vahvialan kuntaseurakunta ja seurakuntakunta muodostettiin pääosaltaan [[Viipurin maalaiskunta|Viipurin maalaiskunnan]] läntisimmästä osasta, mutta siihen liitettiin osia myös [[Säkkijärvi|Säkkijärvestä]] ja [[Lappee]]sta. Vuosina 1922-[[1924|24]] uuteen Vahvialan seurakuntaan siirrettiin 4 642 henkeä Viipurin maaseurakunnasta, 592 henkeä Säkkijärveltä ja 181 henkeä Lappeelta.<ref name="Väestö kunnittain 1880-1975"/>
 
=== Sota-aika ===
 
[[Talvisota|Talvisodan]] alun sotatoimet eivät ulottuneet Vahvialaan lukuun ottamatta muutamia [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] [[puna-armeija]]n suorittamia [[lentopommi]]tuksiailmapommituksia. Vahvialan teollisuuslaitoksiin suunnatut voimakkaammat pommituksetilmapommitukset alkoivat helmikuun puolivälissä [[1940]]. Samoihin aikoihin aloitettiin myös Vahvialan väestön [[evakuointi]], joka suuntautui [[Punkalaidun|Punkalaitumelle]]. Aivan sodantalvisodan loppuvaiheessa ulottuivat myös maataistelut Vahvialan eteläosassa sijaitsevaan Tervajoen kylään, kun neuvostojoukot pääsivät ylittämään jäätyneen Viipurinlahden. Sodan päättäneessä [[Moskovan rauha]]ssa 1940 pienisuurin osa siihenastisen Vahvialan alueesta pysyi Suomessa, mutta suurin osaVahvialaa (280&nbsp;km²)jouduttiin sisältyiluovuttamaan [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] [[luovutetut alueet|luovutettuihin alueisiin]]. [[Pika-asutuslaki|Pika-asutuslain]] mukaan Vahvialan evakuoidun väestön sijoituskunniksi tulivat [[siirtoväkiItä-Uusimaa|siirtoväenitäisellä Uudellamaalla]] sijoituskunniksi tulivatsijaitsevat [[Askola]], [[Myrskylä]] ja, [[Pernaja]] sekä [[Porvoon maalaiskunta]] ja [[Porvoo]]n|Porvoon kaupunki]].
 
Vasta pieni osa vahvialalaisista oli asettunut uusille asuinsijoilleen, kun tilanne muuttui Suomen vallatessa menetetyt alueet takaisin [[jatkosota|jatkosodan]] alussa kesällä [[1941]]. Sotatoimissa oli Vahvialan rakennuskannasta tuhoutunut noin puolet, mutta tästä huolimatta noin kolme neljäsosaa vahvialaisista ehti palata kotiseudulleen kesäkuun alkuunvuoteen [[1944]] mennessä.<ref name="Viipurin Karjala"/>
 
Neuvostoliitto aloitti [[Kannaksensuurhyökkäyksen suurhyökkäys 1944|Karjalankannaksen suurhyökkäyksen]]Karjalankannaksella kesäkuussa 1944 ja niinpä Vahvialaankin annettiin evakuointimääräys [[18. kesäkuuta]]. Tämä vahvialaisten toinen evakkotaival suuntautui kaakkoisimpaan [[Häme]]eseen. Sodan päättäneen [[Moskovan välirauha]]nsopimuksen mukaan [[Suomen puolustusvoimat|suomalaisjoukkojen]] oli vetäydyttäväjälleen vuonnavetäydyttävä 1940suurimmasta hyväksytylleosasta rajalleVahvialaa. Uuden pika-asutuslain mukaan tulivat vahvialaisten sijoituskunnat hieman talvisodan jälkeisiä sijoituskuntia pohjoisemmaksi. Vahvialaiset sijoitettiin [[Artjärvi|Artjärvelle]], [[Elimäki|Elimäelle]], [[Iitti]]in ja [[Orimattila]]an.
 
=== Lakkauttaminen ===
 
SuomessaVahvialan pysynytkunnan alueSuomelle jäänyt osa (21,8 km²) liitettiin [[Ylämaa]]han ja [[Lappee]]seen [[1. tammikuuta]] [[1946]]. Vahvialan kunta lakkautettiin vuonna [[1948]] ja Vahvialan seurakunta 1949.puolestaan Nykyisin alue on kuntaliitoksien myötälakkautettiin kokonaan osavuonna [[Lappeenranta1949]]a.
 
=== Myöhempää historiaa ===
== Tienhaaran maaseutuasutus ==
Vuonna 1948 luovutetun Etelä-Karjalan paikannimistö korvattiin venäläisillä uudisnimillä, ja esimerkiksi entisen Vahvialan kirkonkylän nimeksi tuli Jašino (Яшино). Vahvialan kunnan alue kuuluu [[Leningradin alue]]en [[Viipurin piiri (Leningradin alue)|Viipurin piiriin]]. Vielä 2000-luvun alussa entisen kunnan alueen eteläosa kuului [[Tervajoki (Vahviala)|Tervajoen]] ja pohjoisosa [[Tienhaara (kunta)|Tienhaara]]n kyläneuvostoalueisiin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Suviranta Sami | Otsikko = Luovutetut alueet, kahtalaiset nimet | Julkaisu = Kielikello | Ajankohta = | Vuosikerta = | Numero = 2/2001 | Sivut = 12–18 | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Viitattu = }}</ref> Vuodesta 2006 koko kunnan alue on kuulunut nykyiseen laajempaan [[Tienhaara (kunta)|Tienhaaran]] kuntaan.
 
== Muuta ==
Vahvialan entisen kirkonkylän nimeksi määrättiin vuonna 1948 {{k-ru|Яшино|Jašino}}.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Suviranta Sami | Otsikko = Luovutetut alueet, kahtalaiset nimet | Julkaisu = Kielikello | Ajankohta = | Vuosikerta = | Numero = 2/2001 | Sivut = 12–18 | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Viitattu = }}</ref> Luovutettu alue on ollut vuodesta 2006 osa [[Tienhaara (kunta)|Tienhaara]]n ({{k-ru|Селезнёво|Seleznjovo}}) maaseutuasutusta [[Viipurin piiri (Leningradin alue)|Viipurin kuntapiiri]]ssä [[Leningradin alue]]ella [[Venäjä]]llä.
 
▲Vahvialassa oli 11 [[kansakoulu]]piiriäkansakoulupiiriä.<ref name="Iso tietosanakirja 14"/>
 
== Kuuluisia vahvialaisia ==
 
* [[PenttiAulis LoukoRosendahl]], ([[näyttelijä]])
* [[AulisPentti RosendahlLouko]], (näyttelijä)
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
{{viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
* T. Sutela: ''Vahviala, sen synty ja vaiheet'', 2. painos, Lappeenranta 1949▼
 
* Johan Ståhl, Wilhelm Ögård: ''Mogenpörtboken Del 1, : Moöns sång : Wilhelm Ögårds liv och dikter'' ; Släkten Ögårds rötter, Pyttis 2002, ISBN 952-91-4894-1,''sivut {{sv}}28-41 (Hämeenvaara, Järvenpään kylä)''▼
▲* T. Sutela: ''Vahviala, sen synty ja vaiheet'', 2. painos, Lappeenranta 1949
* [http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/vahviala/vahvialahistvahviala.htmjpg VahvialaVahvialan kartta] Pitäjät, Luovutettu Karjala
*[http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/vahviala/vahvialahist.htm Tietoa Vahvialan kunnasta]
* [http://sipilaiset.com/kuvat/vahviala/index.html vahviala -- July 2004 (74 images)] Sipilaiset.com
*[http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/vahviala/vah3297.jpg Hovinmaan tiilitehdas]
* [http://www.dtpage.fi/houni_kyla.pdf Eloistamme entisistä...] Hounin seutua Viipurin Karjalassa, Esko Mälkki
*[http://www.dtpage.fi/houni_kyla.pdf Hounin kyläkirja pdf-muodossa]
▲* Johan Ståhl, Wilhelm Ögård: ''Mogenpörtboken Del 1, Moöns sång: Wilhelm Ögårds liv och dikter'', Pyttis 2002, ISBN 952-91-4894-1 {{sv}}
*[http://sipilaiset.com Vahvialaa kesällä 2004]
* [http://www.mogenport.net/sv/hist/hus_hameenvaara-01.htm Hämeenvaara gård] Historia, Välkommen till Mogenpört {{sv}}▼
*[http://personal.inet.fi/palvelu/karjalalinkit/vahviala/index.htm Luovutetun Karjalan linkit]
▲* [http://www.mogenport.net/sv/hist/hus_hameenvaara-01.htm HämeenvaaraHämeenvaaran gård]tila Historia,Järvenpään Välkommenkylässä till Mogenpört {{sv}}(ruotsiksi)]
 
{{Luovutetut alueet}}
 
[[Luokka:Vahviala| ]]▼
 
▲[[Luokka:Vahviala]]
[[Luokka:Tienhaara]]
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vahviala”