Ero sivun ”Henrik Borenius” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
lis.
Rivi 2:
'''Henrik Gustaf Borenius''' ([[11. helmikuuta]] [[1840]] [[Porvoo]] — [[22. toukokuuta]] [[1909]] Nikolainkaupunki [nyk. [[Vaasa]]]) oli suomalainen [[oikeustiede|lakimies]] ja säveltäjä.
 
Henrik Borenius syntyi vanhaan [[Borenius|Boreniuksen]] pappissukuun, joka 1600-luvun lopulla oli nimeltään Lähteenkorva. Hänen isänsä Alexander Ferdinand Borenius toimi Porvoossa kymnaasin lehtorina jasekä sittemmin [[tuomiokapituli]]n asessorina ja osallistui valtiopäiville. Henrik opiskeli samassa kymnaasissa mm. [[J. L. Runeberg]]in oppilaana. Hän suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1857 ja opiskeli [[Helsingin yliopisto|Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa]]. Ylioppilasaikoinaan hän harrasti kuorolaulua ja viulunsoittoa, mutta hänen musiikinopinnoistaan ei ole tietoa. Hän johti yhtä "Kaksitoistikoista" ({{k-sv|Tolfvan}}), jotka kiersivät maata keräämässä rahaa [[Vanha ylioppilastalo|Ylioppilastalon]] rakentamiseen. Vuosina 1860–1864 hän johti [[Akademiska Sångföreningen]]in kuoroa.
 
Borenius valmistui ensin filosofian maisteriksi 1864 ja molempain oikeuksien kandidaatiksi 1873. Hän hoiti juridisia virkoja mm. [[Suomen senaatti|senaatissa]], toimi toimi [[Prokuraattori (Suomi)|prokuraattorin]] apulaisena 1887–1892, senaattorina 1892–1902 sekä [[Vaasan hovioikeus|Vaasan hovioikeuden]] presidenttinä 1902–1909.
Rivi 8:
Boreniuksen sävellystuotanto käsittää pienimuotoisia yksin- ja kuorolauluja, joista tunnetuimpia ovat ''Muisto'', ''Kalastajan laulu merellä'' ja ''On lintu liverrellyt''.
 
Hänen poikansatyttärensä Heikkioli sosiaalineuvos [[Elsa Borenius]] (1884–1962)ja poikansa oli asianajaja [[Heikki Borenius]] (toimistossa [[Borenius & Kemppinen]]).<ref>{{Kansallisbiografia|nimi=Borenius (1600 - )|ajankohta=12.1.2001|id=6581|tekijä=Veli-Matti Autio}}</ref>
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==