Ero sivun ”Operaatio Uranus” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.1) (Botti lisäsi: da:Operation Uranus |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Eastern Front 1942-11 to 1943-03.png|thumb|250px|Itärintama marraskuussa 1942− maaliskuussa 1943.]]
[[Kuva:Bundesarchiv Bild 101I-216-0445-18, Russland-Mitte-Nord, Panzer IV..jpg|thumb|250px|Saksalaisia sotilaita etenemässä Neuvostoliittossa vuonna 1942.]]
'''Operaatio Uranus''' oli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]]
==Hyökkäyksen alku==
Stalingradin pohjoispuolella hyökkäsivät Neuvostoliiton 24. ja 66. armeija tehtävänään sitoa vastassa olevat saksalaisyhtymät, jotta ne eivät voi vetäytyä
Seuraavana päivänä venäläisten 57. ja 51. armeijat jyräsivät
▲Stalingradin pohjoispuolella hyökkäsivät Neuvostoliiton 24. ja 66. armeija tehtävänään sitoa vastassa olevat saksalaisyhtymät, jotta ne eivät voi vetäytyä Donin yli<ref>Rokossovski s.166</ref>. Kaupungin luoteispuolella hyökkäsivät Neuvostoliiton 5. panssariarmeija ja 21. armeija 3. Romanian armeijaa vastaan romahduttaen sen rintaman 19. päivän iltaan mennessä ja suuntasivat sen jälkeen kohti [[Kalatš-na-Donu|Kalatšia]]<ref>Carell s.575</ref>.
Saksalaisten 6. armeijan komentaja, kenraali [[Friedrich Paulus]] ymmärsi heti tilanteen vakavuuden ja pyysi [[Adolf Hitler
▲Seuraavana päivänä venäläisten 57. ja 51. armeijat jyräsivät [[Romania]]n 4. armeijan Stalingradin eteläpuolella.<ref>Crawford 2006, 106</ref>
▲Saksalaisten 6. armeijan komentaja, kenraali [[Friedrich Paulus]] ymmärsi heti tilanteen vakavuuden ja pyysi [[Adolf Hitler|Hitleriltä]] toimintavapautta, jotta saksalaisjoukot pystyisivät välttämään saarretuksi tulemisen.
==Motin muodostuminen==
Pohjoisesta ja idästä tulevat joukot kohtasivat [[Kalatš-na-Donu|Kalatšissa]]
Hitler käski 6. armeijaa asettumaan siilipuolustukseen Stalingradiin. [[Luftwaffe (Wehrmacht)|Luftwaffen]] komentaja [[Hermann Göring]] vakuutti, että Stalingradissa olevaa noin 225
▲Pohjoisesta ja idästä tulevat joukot kohtasivat [[Kalatš-na-Donu|Kalatšissa]] [[23. marraskuuta]] ja saksalaiset jäivät mottiin<ref>Carell s.580</ref>.
Hitlerin ratkaisuun on arveltu vaikuttaneen edellisen talven kokemukset, jolloin [[
▲Hitler käski 6. armeijaa asettumaan siilipuolustukseen Stalingradiin. [[Luftwaffe (Wehrmacht)|Luftwaffen]] komentaja [[Hermann Göring]] vakuutti, että Stalingradissa olevaa noin 225 000 miehen vahvuista armeijaa voitaisiin huoltaa pelkästään ilmasta käsin<ref>Carell s.583-586</ref>.
▲Hitlerin ratkaisuun on arveltu vaikuttaneen edellisen talven kokemukset, jolloin [[Moskova]]n rintamalla saksalaiset olivat onnistuneesti huoltaneet ilmasta useita mottejaan ja myöhemmin onnistuneet vapauttamaan saarretut joukkonsa (eräät historioitsijat ovat myös huomauttaneet, että ilman Hitlerin siilipuolustuskäskyä joulukuussa [[1941]] Neuvostoliiton vastahyökkäys olisi saattanut romahduttaa koko Keskustan Armeijaryhmän ja näin aiheuttaa paljon vakavamman tilanteen Saksalle).
==Vapautusyritykset==
Operaatio Talvimyrskyksi nimetty hyökkäys käynnistyi
▲[[27. marraskuuta]] armeijaryhmä Donin komentajaksi nimitettiin [[Erich von Manstein|von Manstein]]. Se koostui neljästä panssaridivisioonasta, kuudesta jalkaväkidivisioonasta, yhdestä Luftwaffen divisioonasta ja romanialaisten osastojen rippeistä. Donin armeijaryhmän tehtävä oli vastahyökkäyksellä vapauttaa Pauluksen 6. armeija. Vaikka nämä joukot eivät olleet vielä kunnolla asemissa, von Manstein aloitti hyökkäyksen heti yllättääkseen edessään olevat neuvostojoukot. Hän myös halusi hyökätä rintaman lounaispuolelta pikemmin kuin edetä suoraa tietä Stalingradiin, sillä hän arveli näin pystyvänsä iskemään heikompien venäläisosastojen kimppuun.
▲Operaatio Talvimyrskyksi nimetty hyökkäys käynnistyi [[12. joulukuuta]] ja onnistui yllättämään venäläiset. Kenraali [[Hermann Hoth|Hothin]] panssarit pääsivät noin 50 kilometrin päähän Stalingradista<ref>Carell s.597</ref>. Hoth vetosi Paulukseen, jotta tämä vetäytyisi Stalingradista ja hyökkäisi kaikilla voimillaan länteen päästäkseen pois saarroksista. Paulus ei kuitenkaan halunnut rikkoa Hitleriltä saamiaan käskyjä pitää Stalingrad hallussaan, joten 6. armeija ei päässyt pois motista. On kuitenkin kyseenalaista, olisiko Paulus edes voinut järjestää koordinoitua hyökkäystä länteen päin, sillä 6. armeija oli jatkuvassa taistelukosketuksessa venäläisiin.
==Lopputulos==
Sotamarsalkaksi ylennetyn Pauluksen 6.armeija antautui
▲Sotamarsalkaksi ylennetyn Pauluksen 6.armeija antautui [[31. tammikuuta]] [[1943]]<ref>Crawford 2006, 113</ref>. Mottiin jääneistä noin 225 000 miehestä vankeuteen joutui 91 000 miestä, joitakin haavoittuneita oli evakuoitu lentoteitse, mutta useimmat olivat kaatuneet.
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Clark, Alan | Nimeke = Barbarossa| Vuosi = 1985| Julkaisupaikka = New York| Julkaisija = Quill| Tunniste = ISBN 0-688-04268-6 | Kieli = englanniksi}}
Rivi 35 ⟶ 31:
*{{Kirjaviite | Tekijä = Gerlach, Heinrich | Nimeke = Petetty armeija| Vuosi = 1965 | Julkaisija = WSOY}}
*{{Kirjaviite|Tekijä= Crawford, Stewe|Nimeke=Saksan itärintama 1941-45: tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä|Julkaisija= Gummerus|Vuosi=2006 |Tunniste=ISBN 951-20-6816-8}}
== Viitteet ==
{{viitteet}}
|