Ero sivun ”Bysantin taide” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Konstantinus ei tehnyt kristinuskosta valtionuskontoa, vaan laillisti sen |
|||
Rivi 6:
Bysanttilaisella taiteella on ollut keskeinen asema koko kristityssä maailmassa. Tästä syystä mukaan on luettava myös valtakunnan ulkopuolella syntynyt taide eli Italiassa, Venäjällä, Georgiassa ja Baltian maissa luodut teokset sekä taide, jota tehtiin eräillä keisarikunnan alueiden muukalaisherruuden alaisissa osissa kuten Vähässä-Aasiassa, Palestiinassa, Kyproksella, Kreetalla sekä Aigeian ja Joonian meren saarilla.<ref name="ah&db">André Held ja D. W. Bloemena, s. 6</ref>
Keisari [[Konstantinus
Noin tuhat vuotta Konstantinopoli oli Välimeren alueen ja Idän ja Länsi-Euroopan välisen kaupan ja [[kulttuuri]]n keskus.
== Taustaa ==
Bysantin keisarikunnan nousu alkoi [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] rappeutumisesta 200-luvulla<ref name="lkt">Bysantti, Lasten kuvitettu tietosanakirja – Uuden ajan kuvaensyklopedia, Helsinki Media 1994, 2. p., ISBN 951-875-521-3</ref>. Keskukseksi tuli Rooman keisarin [[Konstantinus I Suuri|Konstantinus Suuren]] (noin 274–337) vuonna 330 Bosporin rannalla sijainneen [[Byzantion]] nimisen kreikkalaiskaupungin paikalle perustama Konstantinopolin kaupunki ([[Istanbul]]). Konstantinus kohotti sen uuden keisarillisen Rooman ja uuden pyhän [[Jerusalem]]in paikaksi. [[Kristinusko]]
Ensimmäisinä vuosisatoina Konstantinopoli oli kuitenkin oikeastaan vanhan Rooman jatke. Roomalaisia basilikoja rakennettiin, roomalaisia muistomerkkejä pystytettiin kuten esimerkiksi [[Theodosiuksen obeliski]] vuonna [[390]]. Keisari [[Justinianus I|Justinianus I:n]] (527–565) ajasta alkoi erikoisleimaisen Bysantin kulttuurin kehittyminen ja roomalaiset perinteet menettivät vaikutuksensa. Bysantin kulttuuri omaksui kreikankielen ja kreikkalaiset perinteet.<ref name="Furuhagen s. 229">Furuhagen s. 229</ref>
|