Ero sivun ”Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p muot
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 15:
 
Maalaus kuvaa [[Kaarle-herttua]]a tarttumassa [[Klaus Fleming]]in ruumiin partaan. Tapahtumapaikkana on [[Turun linna]]n Sturenkirkko.<ref name="yle"> [http://yle.fi/alueet/turku/2010/12/edelfeltin_arvomaalaus_palasi_turun_linnaan_2233244.html Yle: Edelfeltin arvomaalaus palasi Turun linnaan. 21.12.2010]</ref>
Arkku on avattu. Paikalla on myös vainajan leski [[Ebba Stenbock]]. Valo nostaa kuvan keskiosan tapahtumat esille samalla kun reunat jäävät varjoon.<ref name="selko">[http://www.ateneum.fi/content/s2/pdf/Selkokieli_tekstit.pdf Ateneum-opas selkokielellä]</ref> Aihe perustuu [[Zachris Topelius|Zachris Topeliuksen]] vuonna 1875 julkaistuun ''[[Maamme kirja]]an'' sisältyvään tarinaan,. jonkaSen mukaan Kaarle-herttua olisi vallattuaan Turun linnan syyskuussa 1597 avauttanut Flemingin arkun linnan kappelissa varmistaakseen tämän kuolleen, vetänyt vainajaa parrasta ja sanonut ”Jos nyt eläisit, ei pääsi olisi kovin lujassa”, mihin leski Ebba Stenbock oli vastannut ”Jos minun autuas herravainajani eläisi, ei Teidän armonne olisi koskaan päässyt tänne asti”.<ref>{{Kansallisbiografia|nimi=Stenbock, Ebba (K 1614)|id=3848|tekijä=Anneli Mäkilä-Alitalo|ajankohta=4.5.2001 (päivitetty 7.8.2009)}}</ref>
 
Edelfeltin opiskeluaikana historiamaalaus oli auktoriteettien suosiossa, ja hänestä toivottiin tulevan merkittävä isänmaallisia aiheita maalaava historiamaalari. Edelfelt sai stipendin opiskellakseen aihetta historiamaalauksen keskuksessa Antwerpenin taideakatemiassa 1873. Hän siirtyi kuitenkin jo seuraavana vuonna [[École des Beaux-Arts|Pariisiin taideakatemiaan]], mutta jatkoi myös historiamaalauksen parissa [[Jean-Léon Gérôme]]n ateljeessa.<ref name="ateljee" /><ref name="nikke" />