Wikipedia

Ero sivun ”Emma Väänänen” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p w
Drefer (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
11 642 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Tiedosto:Jussi Award 1958 Eino Heino Emma Väänänen.jpg|thumb|Vuoden [[Jussi-palkinnot 1958|1958 Jussi-palkinnon]] voittaja Emma Väänänen ja hänen miehensä kuvaaja [[Eino Heino]].]]
'''Emma Maria Väänänen''' (avionimi '''Emma Heino''', [[22. joulukuuta]] [[1907]] [[Mikkelin maalaiskunta]] – [[20. helmikuuta]] [[1970]] [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[näyttelijä]].
Väänäsen näyttelijäntyön on sanottu kummunneen omaperäisestä huumorista ja jäntevästä voimasta. Hänet muistetaan eritoten palkituista osistaan [[Niskavuori]]-elokuvissa sekä osastaan kanavanvartijan vaimona elokuvassa ''[[Elokuu (vuoden 1956 elokuva)|Elokuu]]''. Väänänen säkenöi useissa [[Valentin Vaala]]n komedioissa. Väänänen palkittiin [[Pro Finlandia]]lla vuonna [[1958]]. ▼
 
▲'''Emma Maria Väänänen''' (avionimi '''Emma Heino''', [[22. joulukuuta]] [[1907]] [[Mikkelin maalaiskunta]] – [[20. helmikuuta]] [[1970]] [[Helsinki]]) oli [[suomalainen]] [[näyttelijä]]. Väänäsen näyttelijäntyön on sanottu kummunneen hänen omaperäisestä huumoristahuumoristaan ja jäntevästä voimastavoimastaan. HänetPerinteisen muistetaanpuhenäyttämön eritotenlisäksi palkituistahän näytteli [[Radioteatteri|Radio-]] ja [[Televisioteatteri]]ssa sekä useissa elokuvissa. Hänet palkittiin osistaan ''[[Niskavuori]]''-elokuvissa sekä osastaan kanavanvartijan vaimona elokuvassa ''[[Elokuu (vuoden 1956 elokuva)|Elokuu]]''. Taiteelliselta rekisteriltään laaja-alainen Väänänen säkenöi myös useissa [[Valentin Vaala]]n komedioissa. VäänänenHänet palkittiin [[Pro Finlandia]]lla vuonna [[1958]].
== Teatteri- ja elokuvauran vaiheita ==
Väänänen työskenteli näyttelijänä vuodesta [[1930]] alkaen [[Rovaniemi|Rovaniemellä]], [[Pori]]ssa, [[Turku|Turussa]] ja [[Tampere]]ella. [[Helsingin kaupunginteatteri|Helsingin Kansanteatterin]] riveissä hän näytteli vuosina [[1940]]–[[1949]]. Emma Väänänen kiinnitettiin [[Radioteatteri]]in vuonna 1949, jossa hän työskenteli vuoteen [[1961]]. Väänänen ei vierastanut uusia medioita; hän työskenteli uransa viimeisessä vaiheessa (1961–[[1969]]) [[Televisioteatteri]]ssa. Kesällä [[1955]] Väänänen nähtiin [[Pyynikin Kesäteatteri]]ssa klassikkonäytelmässä ''[[Putkinotko]]''. Kaksitoista vuotta myöhemmin hän näytteli samassa näytelmässä [[Mikkelin Naisvuoren kesäteatteri]]ssa.
 
==Elämä ja ura==
Emma Väänäsen filmiura alkoi vuonna [[1941]] pienellä sivuosalla elokuvassa ''[[Suomisen perhe]]''. Elokuvatöistään hän sai kaikkiaan neljä [[Jussi-palkinto]]a, jokaisen naispääosasta. Ensimmäinen, vuonna [[1947]] palkittu suoritus oli nimiosa elokuvassa ''[[Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä]]''. [[1952]] hän sai Jussin tulkinnastaan miehenkipeänä vanhanapiikana [[Valentin Vaala]]n ohjaustyössä ''[[Gabriel, tule takaisin (elokuva)|Gabriel, tule takaisin]]''. Viisi vuotta myöhemmin palkittiin Väänäsen vahva tulkinta kanavanvartijan vaimona elokuvassa ''[[Elokuu (vuoden 1956 elokuva)|Elokuu]]''. Vuonna 1958 hänelle myönnettiin Jussi-palkinto Loviisan roolista värielokuvassa ''[[Niskavuoren naiset (vuoden 1958 elokuva)|Niskavuoren naiset]]''. Vaalan teos on Väänäsen ainoa värielokuva. Väänänen sai tunnustusta myös ennen Jussi-palkinnon perustamista. Hänet palkittiin [[Joel Rinne| Joel Rinteen]] kanssa vuosien [[1943]]–[[1945]] parhaina näyttelijöinä pääosista [[Ilmari Unho]]n elokuvassa ''[[Kirkastettu sydän]]''. Väänänen näytteli niin ikään muutamissa lyhyissä fiktioissa.▼
===Lapsuus ja nuoruus===
 
Emma Väänäsen lapsuudenperhe oli suuri. Hän ei ollut erityisen kiinnostunut näyttelemisestä lapsuudessaan. Muutos tuli 11-vuotiaana, jolloin hän näki Suomen Kansallisteatterissa näytelmän ''[[Tukkijoella (näytelmä)|Tukkijoella]]''. Hän eläytyi klassikkonäytelmän tapahtumiin niin perusteellisesti, että takana istunut yleisö joutui pyytämään häntä hillitsemään itsensä. Väänänen muutti nuorena Helsinkiin ja toimi avustajan tehtävissä sikäläisillä näyttämöillä. Esiintymisjännitys haittasi hänen näyttelijänhaaveitaan, mutta lopulta vuonna 1928 hän pääsi [[Teatterikorkeakoulu|Suomen Näyttämöopisto]]on.<ref>Ihanat naiset kankaalla, sivut 260 ja 261</ref>
Emma Väänänen näytteli myös teattereiden ulkopuolella. Hän esiintyi esimerkiksi eräiden sukulaistensa kanssa Väänästen sukuseuran juhlatilaisuudessa, joka järjestettiin [[Hämäläisten Talo]]n juhlasalissa 2. huhtikuuta 1945. Tasan kaksi vuosikymmentä myöhemmin, 2. huhtikuuta [[1965]], Väänänen nousi monien muiden näyttelijälegendojen kanssa lavalle Helsingin [[Pohjoisesplanadi]]lla sijainneen [[Kino-Palatsi]]n viimeisessä näytännössä, joka oli ''[[Jääkärin morsian]]''.▼
 
===Näyttelijän ura===
== Filmografia ==▼
 
{{Sitaatti2|right|”Nyt noista lempeistä äidin ja [[Neitsyt Maria|madonnan]] kasvoista löytää mitä vain. Niissä on tämän hetken uranaisen päättävyyttä, kunnianhimon loistetta, lämmintä ihmisen ymmärrystä, rikkaan sielun ilmeikkyyttä ja silti myös yhä edelleen tuota liikuttavan ujoa tyttöä, joka pulpahtaa esiin vähän väliä Emman koko olemuksesta --- .”|[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomain]] [[Paula Talaskivi]] kirjoittaa Väänäsestä Jussi-gaalassa 16. marraskuuta 1957''<ref>Ihanat naiset kankaalla, sivu 272</ref>}}
=== 1940-luku ===▼
 
Uran alku olisi joltisenkin ohdakkeinen, mutta pian seurasi sarja teatterikiinnityksiä:
*[[Rovaniemen Teatteri]] 1930–1931
*[[Porin Teatteri]] 1931–1935
*[[Turun kaupunginteatteri|Turun Työväen Teatteri]] 1935–1938
*[[Turun kaupunginteatteri|Turun Teatteri]] 1938–1939
*[[Tampereen Teatteri]] 1939–1940
*[[Helsingin Kaupunginteatteri|Helsingin Kansanteatteri]] 1940–1949.
 
Väänäsen näyttämötehtäviä olivat muun muassa Katri (kappaleessa ''[[Daniel Hjort]]''), Portia (''[[Venetsian kauppias]]''), Fanny, Läpikäytävän Henna ja Tuomari Martta.<ref>Teatterin maailma 1965, sivu 413</ref> Väänänen kiinnitettiin [[Radioteatteri]]in vuonna 1949, missä hän työskenteli vuoteen 1961. Hän ei vierastanut myöskään uusia medioita: uransa viimeisessä vaiheessa 1961–1969 hän työskenteli [[Televisioteatteri]]ssa.
 
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana Väänänen oli mukana rintamakiertueilla, kuten ajan suomalaisnäyttelijöillä oli tapana. Kesällä 1955 hänet nähtiin [[Pyynikin Kesäteatteri]]ssa klassikkonäytelmässä ''[[Putkinotko]]''. Kaksitoista vuotta myöhemmin hän näytteli samassa näytelmässä [[Mikkelin Naisvuoren kesäteatteri]]ssa.
 
▲EmmaValkokankaalla VäänäsenVäänänen teki lukuisia henkilötutkielmia vaikeassa elämäntilanteessa olevista naisista, mutta mukaan mahtui muutama komediallinen hahmokin. Hänen filmiurafilmiuransa alkoi vuonna [[1941]] pienellä sivuosalla elokuvassa ''[[Suomisen perhe (elokuva)|Suomisen perhe]]'', varsinainen läpimurto oli pääosa elokuvassa ''[[Kirkastettu sydän]]'' vuonna 1943.<ref>Ihanat naiset valkokankaalla, sivu 265</ref> Elokuvatöistään hänVäänänen sai kaikkiaan neljä [[Jussi-palkinto]]a, jokaisen naispääosasta. Ensimmäinen, vuonna [[1947]] palkittu suoritus oli nimiosa elokuvassa ''[[Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä]]''. [[Vuonna 1952]] hän sai Jussin tulkinnastaan miehenkipeänä vanhanapiikana [[Valentin Vaala]]nVaalan ohjaustyössä ''[[Gabriel, tule takaisin (elokuva)|Gabriel, tule takaisin]]''. Viisi vuotta myöhemmin palkittiin Väänäsen vahva tulkinta kanavanvartijan vaimona elokuvassa ''[[Elokuu (vuoden 1956 elokuva)|Elokuu]]''. Vuonna 1958 hänelle myönnettiin Jussi-palkinto Loviisan roolista värielokuvassa ''[[Niskavuoren naiset (vuoden 1958 elokuva)|Niskavuoren naiset]]''. Väänänen itse piti nuorta Loviisaa mielenkiintoisimpana elokuvatehtävänään, joten myös vanhan Loviisan tulkitseminen oli hänelle mieluinen kokemus.<ref>Ihanat naiset kankaalla, sivu 273</ref> Vaalan teos on Väänäsen ainoa värielokuva. Väänänen sai tunnustusta myös ennen Jussi-palkinnon perustamista. Hänet palkittiin [[Joel Rinne| Joel Rinteen]] kanssa vuosien [[1943]]–[[1945]]1943–1945 parhaina näyttelijöinä pääosista [[Ilmari Unho]]n elokuvassa ''[[Kirkastettu sydän]]''. Väänänen näytteli niin ikään muutamissa lyhyissä fiktioissa.
 
▲Emma Väänänen näytteli myös teattereiden ulkopuolella. Hän esiintyi esimerkiksi eräiden sukulaistensa kanssa Väänästen sukuseuran juhlatilaisuudessa, joka järjestettiin [[Hämäläisten Talo]]n juhlasalissa 2. huhtikuuta 1945. Tasan kaksi vuosikymmentä myöhemmin, 2. huhtikuuta [[1965]], Väänänen nousi monien muiden näyttelijälegendojen kanssa lavalle Helsingin [[Pohjoisesplanadi]]lla sijainneen [[Kino-Palatsi]]n viimeisessä näytännössä, joka oli ''[[Jääkärin morsian]]''.
 
===Yksityiselämä===
 
Emma Väänänen avioitui kuvaaja [[Eino Heino]]n kanssa kesäkuussa 1945. Pariskunta oli tavannut muutamaa vuotta aiemmin elokuvan ''Neljä naista'' kuvauksissa.<ref>Ihanat naiset valkokankaalla, sivu 268</ref>
 
▲== Filmografia ==
 
▲=== 1940-luku ===
 
*[[Kulkurin valssi]] (1941)
*[[Suomisen perhe (elokuva)|Suomisen perhe]] (1941)
*[[Antreas ja syntinen Jolanda]] (1941)
*[[Ryhmy ja Romppainen (elokuva)|Ryhmy ja Romppainen]] (1941)
*[[Yli rajan]] (1942)
*[[Synnin puumerkki]] (1942)
*[[Neljä naista]] (1942)
*[[Syntynyt terve tyttö]] (1943)
*[[Miehen kunnia]] (1943)
*[[Kirkastettu sydän]] (1943)
* Peltomäen tarina (1944)
*[[Kartanon naiset]] (1944)
*[[Vuokrasulhanen]] (1945)
*[[Valkoisen neilikan velho]] (1945)
*[[Viikon tyttö]] (1946)
*[[Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä]] (1946)
*[[Levoton veri]] (1946)
*[[Kultainen kynttilänjalka]] (1946)
*[[”Minä elän”]] (1946)
*[[Maaret - tunturien tyttö]] (1947)
*[[Kultamitalivaimo]] (1947)
*[[Koskenkylän laulu]] (1947)
*[[Hedelmätön puu]] (1947)
*[[Kilroy sen teki]] (1948)
*[[Ihmiset suviyössä (vuoden 1948 elokuva)|Ihmiset suviyössä]] (1948)
*[[Haaviston Leeni]] (1948)
 
=== 1950-luku ===
[[Tiedosto:Jussi Award 1951 winners.jpg|thumb|250px|Vuoden [[Jussi-palkinnot 1951|1951 Jussi-voittajat]]. Neljäs oikealta Emma Väänänen.]]
*[[Tanssi yli hautojen]] (1950)
Rivi 54 ⟶ 76:
*[[Jälkeen syntiinlankeemuksen]] (1953)
*[[Huhtikuu tulee]] (1953)
* [[Hilman päivät]] (1954)
*[[Näkemiin Helena]] (1955)
*[[Minä ja mieheni morsian]] (1955)
Rivi 63 ⟶ 85:
*[[Taas tapaamme Suomisen perheen]] (1959)
 
== Lähteet ==
 
*Rytkönen, Sisko: Ihanat naiset kankaalla, Sisko Rytkönen ja Kustannus Oy Majakka, 2008, ISBN 9789519260884
* Spectrum Tietokeskus, [[WSOY]] 1983, ISBN 951-0-07239-7
* [[Mitä missä milloin| MMM]] 1954, [[Otava (kirjankustantamo)|Otava]], Helsinki, 1953
* [http://www.vaanastensukuseura.fi/index.htm Väänästen sukuseura]
* Elonet
 
===Viitteet===
== Aiheesta muualla ==▼
 
{{Viitteet}}
*{{elonet-h|id=he4sb4|nimi=Emma Väänänen}}▼
* {{Kansallisbiografia|id = 5075|nimi = Väänänen, Emma (1907–1970) (maksullinen artikkeli)|tekijä = Kalevi Kalemaa|ajankohta = 6.9.2001|viitattu = }}▼
 
▲== Aiheesta muualla ==
 
▲*{{elonet-h|id=he4sb4|nimi=Emma Väänänen}}
▲* {{Kansallisbiografia|id = 5075|nimi = Väänänen, Emma (1907–1970) (maksullinen artikkeli)|tekijä = Kalevi Kalemaa|ajankohta = 6.9.2001|viitattu = }}
 
{{DEFAULTSORTOLETUSAAKKOSTUS:Väänänen, Emma}}
 
[[Luokka:Suomalaiset näyttelijät]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Emma_Väänänen”