Ero sivun ”Saksan jälleenyhdistyminen” versioiden välillä

Saksan liittotasavalta kehittyi [[länsimaat|länsimaiseksi]] monipuolue[[demokratia|monipuoluedemokratiaksi]]ksi ja avoimeksi [[markkinatalous|markkinataloudeksi]], kun taas Saksan demokraattisessa tasavallassa vallitsi [[kommunismi|kommunistikommunistinen]]nen [[yksipuoluejärjestelmä]] ja valtion [[suunnitelmatalous|komentotalous]]. Vaikka Itä-Saksa olikin [[politiikka|poliittisen]] [[Itä-Eurooppa|Itä-Euroopan]] suhteellisesti [[varallisuus|vaurain]] maa, monet sen asukkaat hakeutuivat länteen haaveillessaan poliittisesta vapaudesta ja [[talous|taloudellisesta]] menestyksestä. Itä-Saksassa kuin myös [[Itä-Berliini]]ssä asuneiden kasvava virta [[Länsi-Berliini]]in ja sen kautta länteen, ennen kaikkea läntiseen Saksaan, sai Itä-Saksan kommunistisen [[puolue]]en eli [[Saksan sosialistinen yhtenäisyyspuolue|Saksan sosialistisen yhtenäisyyspuolueen]] perustamaan [[rajavalvonta]]järjestelmän, jonka näkyvin osa oli [[Berliinin muuri]].

Elokuussa 1989 [[Unkari]] luopui rajavalvonnasta [[Itävalta|Itävallan]]-rajallaan ja syyskuussa yli 13 000 itäsaksalaista ja -berliiniläistä siirtyikin länteen Unkarista. Joukko[[mielenosoitusMielenosoitus|mielenosoituksetMielenosoitukset]] Itä-Saksan kommunistihallintoa vastaan alkoivat vuoden 1989 loppupuolella, näkyvimmin [[Leipzig]]in [[maanantaimielenosoitukset|maanantaimielenosoituksina]]. Levottomuudet pakottivat Itä-Saksan puoluejohtajan ja [[valtionpäämies|valtionpään]] [[Erich Honecker]]in eroamaan lokakuussa. Lisää eroamisia nähtiin, kun maan [[hallitus]] kokonaisuudessaan luopui vallasta-Parin parin päivän kuluttua, 9. marraskuuta 1989 uusi hallitus päätti lieventää matkustusrajoituksia. Uutisissa kerrottiin erehdyksessä rajoitusten poistamisesta ja monet itäsaksalaiset ja -berliiniläiset menivät suoraan Berliinin muurille, missä rajavartijat avasivat ylityspaikat ja päästivät heidät läpi. Tästä rohkaistuneena he ja myös länsiberliiniläiset alkoivat itse purkaa muuria, mistä seurasi yksi 20. vuosisadan suurimmista [[media]]tapahtumista.

Maaliskuussa 1990 pidettiin Itä-Saksan viimeiset vaalit, joiden jälkeen muodostetun hallituksen tärkein tehtävä oli neuvotella valtion lakkauttamisesta. Eräs itäsaksalainen [[ideologia|ideologi]] oli huomauttanut jo vuonna 1989: ”Puola”[[Puola]] on Puola ilman kommunismiakin, mutta jos kommunismi loppuu, ei DDR:llä ole enää mitään syytä olla olemassa.”

Yhdistyminen on ollut Saksalle taloudellinen taakka, joka on johtanut talouskasvun hidastumiseen. Itä-Saksan [[teollisuus|teollisuuden]] kilpailukyky oli huono, monia valtio[[yritys|yrityksiä]] lakkautettiin ja syntyi joukko[[työttömyys|työttömyyttäjoukkotyöttömyyttä]], joka on uusien osavaltioiden alueella noin 20 prosenttia. Sadattuhannet työikäiset ovat muuttaneet vanhoihin osavaltioihin työn perässä, mikä on aiheuttanut ongelmia väestörakenteessa. Uusien osavaltioiden jälleenrakentamiseen ohjataan edelleen vuosittain noin sata miljardia euroa [[liittovaltio]]n varoja.