Ero sivun ”Bengtskärin majakka” versioiden välillä

Majakan [[sumusireeni]] koostui useasta eri osasta. Ylhäällä majakan ullakkokerroksessa sijaitsi sireenilaitteisto, josta lähti sekä korkea että matala ääni. Laitteiston ääni vahvistettiin suurella [[gramofoni]]torven muotoisella peltitorvellpeltitorvella. Torvi oli noin seitsemän metriä pitkä ja sen suuaukon halkaisija oli kolme metriä. Torvi saatiin soimaan puhaltamalla sireenilaitteistoon [[paineilma]]a, jota oli kahdessa säiliössä. Toista säiliötä tarvittiin kun moottori oli käynnissä ja toista säiliötä käytettiin sillä välin kun moottoria käynnistettiin. Paineilma tuotettiin [[hehkukuulamoottori]]en pyörittämillä [[Kompressori|kompressoreilla]].<ref name="wilson43">Wilson, s. 43.</ref> Sumusireenin ääni kuului noin 15 meripeninkulman eli noin 27 kilometrin päähän.<ref name="bengtskar.fihistoria"/> Jatkosodan aikana vahingoittunut sumusireeni korvattiin [[nautofoni]]lla, joka asennettiin betonijalustalle majakan eteläterassille. Sumusireenin suuaukko muurattiin umpeen ja siihen jätettiin kaksi ikkunaa valaisemaan ullakkokerrosta. Nautofoni poistettiin majakan automatisoinnin yhteydessä lokakuussa 1967.<ref name="wilson119126"/>