Wikipedia

Ero sivun ”Ilmailu” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
YLEea (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
2 963 muokkausta
Velma (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
66 027 muokkausta
muotoilua
Rivi 6:
'''Ilmailu''' kattaa asiat, jotka liittyvät [[ilmakehä]]ssä [[Lentäminen|lentämiseen]] ja [[ilma-alus|ilma-aluksiin]].
 
Ilma-alukset voidaan jakaa ilmaa raskaampiin ja keveämpiin. Ilmaa raskaammat ilma-alukset voidaan jakaa kiinteäsiipisiin ja pyöriväsiipisiin. [[Lentokone]]et ovat kiinteäsiipisiä. Pyöriväsiipisiin kuuluvat ([[helikopteri]]t) ja gyrokopterit[[gyrokopteri]]t. Ilmaa kevyempiä laitteita ovat [[kuumailmapallo]]t ja [[ilmalaiva]]t.
 
== Lentoliikenne ==
===Reittilentoliikenne===
====Historiaa====
{{Pääartikkeli|[[Lentoliikenteen historia]]}}
[[Tiedosto:Delta DC-7.jpg|thumb|250px|[[Delta Air Lines]]in [[Douglas DC-7]] -potkurikone.]]
 
Reittilentoliikenne alkoi lentorahtina, lentopostin säännönmukaisena kuljettamisena muun muassa Yhdysvalloissa, 1920-luvulla. Muut lentoreitit olivat alussa meriliikenteen kanssa kilpailevia ja niiden ilma-aluksina toimivat lentoveneet ja [[ilmalaiva]]t. Matkustajamäärä alkoi laajentua vasta 1930-luvulla, kun käyttöön tuli kokometallisia lentokoneita, joihin sopi yli 10 matkustajaa. Varsinainen lentomatkustamisen läpimurto tapahtui [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen. Suihkukoneet puolittivat matkustusajat 1950-luvun lopulta lähtien, mutta lentämisen nopeus ei siitä ole juuri kehittynyt. 1980-luvulta alkaen on syntynyt suuri määrä pienemmiltä [[Lentokenttä|lentokentiltä]] isoille keskuskentille suuntautuvan syöttöliikenteen yhtiöitä. 1990-luvulta lähtien nk. halpalentoyhtiöt[[halpalentoyhtiö]]t ovat tuoneet lentomatkustamiseen uusia kuluttajaryhmiä.
 
====Suurimmat lentoyhtiöt 2000-luvulla====
{{Pääartikkeli|[[Luettelo lentoyhtiöistä]]}}
[[Tiedosto:American Airlines Boeing 757 at Punta Cana (edited).jpg|thumb|250px|[[American Airlines]]in [[Boeing 757|Boeing 757-200]] -matkustajalentokone.]]
Kymmenen suurinta lentoyhtiötä matkustajamäärin mitattuna ovat olleet 2000-luvulla alla olevan taulukon mukaiset yhtiöt. Suurten yhtiöiden lista ei ole muuttunut paljoa vuosikymmeniin . muutoksia lähinnä PanAmin kaltaiset poistumat, Ryanair-halpalentoyhtiön tulo ja Kiinan kansantasavallan lentomatkustuksen kasvu.
 
Kymmenen suurinta lentoyhtiötä matkustajamäärin mitattuna ovat olleet 2000-luvulla alla olevan taulukon mukaiset yhtiöt. Suurten yhtiöiden lista ei ole muuttunut paljoa vuosikymmeniin: muutoksia ovat lähinnä PanAmin kaltaiset poistumat, [[Ryanair]]-halpalentoyhtiön tulo ja Kiinan kansantasavallan lentomatkustuksen kasvu.
[[Image:Delta747jtsarkis.jpg|thumb|240px|[[Delta Air Lines]] [[Boeing 747]]]]
 
[[Kuva:Delta747jtsarkis.jpg|thumb|240px|[[Delta Air Lines]] [[Boeing 747]]]]
 
{|class="wikitable" style="text-align:right;"
Rivi 25 ⟶ 28:
!Sijoitus||Yhtiö||2009||2008||2007<ref name=watspax2007>{{cite web | publisher = [[International Air Transport Association]] | year=2007 | title = WATS Scheduled Passengers Carried 52nd Edition | url = http://www.iata.org/ps/publications/wats-passenger-carried.htm }}</ref>||2006<ref name="watspax2006">{{cite web | publisher = International Air Transport Association | year=2006 | title = WATS Scheduled Passengers Carried (dead link) | url = http://www.iata.org/pressroom/wats/wats_passengers_carried.htm }}</ref> <ref>[http://www.iata.org/nr/rdonlyres/199aab4e-97ef-408d-86c6-535d19414a5e/0/wats_2007_briefing.pdf IATA Economic Briefing – World Air Transport Statistics – June 2007]</ref>||2005
|-
|1|| style="text-align:left;" | {{flagicon|UnitedYhdysvaltain Stateslippu}} [[Delta Air Lines]]|| 161&nbsp;049&nbsp;000 || 106&nbsp;070&nbsp;000|| 72&nbsp;900&nbsp;000|| 73&nbsp;584&nbsp;000|| 86&nbsp;007&nbsp;000||<ref>[http://news.continental.com/index.php?s=43&item=844]</ref>
|-
|2|| style="text-align:left;" | {{flagicon|UnitedYhdysvaltain Stateslippu}} [[Southwest Airlines]]|| 101&nbsp;339&nbsp;000 ||101&nbsp;921&nbsp;000||101&nbsp;911&nbsp;000||96&nbsp;277&nbsp;000||88&nbsp;380&nbsp;000||<ref>[http://www.southwest.com/investor_relations/fs_news_releases.html Southwest Airlines – Investor Relations]</ref>
|-
|3|| style="text-align:left;" | {{flagicon|UnitedYhdysvaltain Stateslippu}} [[American Airlines]]|| 85&nbsp;719&nbsp;000 ||92&nbsp;772&nbsp;000||98&nbsp;162&nbsp;000||99&nbsp;835&nbsp;000||98&nbsp;038&nbsp;000||<ref>[http://aa.mediaroom.com/index.php?s=43&item=2819 American Airlines Reports December Traffic]</ref>
|-
|4|| style="text-align:left;" | {{flagicon|UnitedYhdysvaltain Stateslippu}} [[United Airlines]]||81&nbsp;421&nbsp;000||86&nbsp;412&nbsp;000||68&nbsp;400&nbsp;000||69&nbsp;265&nbsp;000||66&nbsp;717&nbsp;000||<ref>[http://ir.united.com/phoenix.zhtml?c=83680&p=irol-IRHome]</ref>
|-
|5|| style="text-align:left;" | {{flagicon|GermanySaksan lippu}} [[Lufthansa]]||76&nbsp;543&nbsp;000||70&nbsp;543&nbsp;000||66&nbsp;100&nbsp;000||53&nbsp;400&nbsp;000||51&nbsp;300&nbsp;000||<ref>[http://investor-relations.lufthansa.com/de/finanzberichte/verkehrszahlen.html Lufthansa Investor Relations Verkehrszahlen]</ref>
|-
|6|| style="text-align:left;" | {{flagicon|FranceRanskan lippu}}{{flagicon|Netherlands}} [[Air France-KLM]]||71&nbsp;394&nbsp;000||73&nbsp;844&nbsp;000||74&nbsp;795&nbsp;000||73&nbsp;484&nbsp;000||70&nbsp;015&nbsp;000||<ref>[http://www.airfranceklm-finance.com/5 Informations financières Air France-KLM]</ref>
|-
|7|| style="text-align:left;" | {{flagicon|ChinaKiinan lippu}} [[China Southern Airlines]]||66&nbsp;280&nbsp;000 ||57&nbsp;961&nbsp;000||56&nbsp;900&nbsp;000||48&nbsp;512&nbsp;000||43&nbsp;228&nbsp;000||
|-
|8|| style="text-align:left;" | {{flagicon|IrelandIrlannin lippu}} [[Ryanair]]||65&nbsp;300&nbsp;000||57&nbsp;647&nbsp;000||49&nbsp;030&nbsp;000||40&nbsp;532&nbsp;000||||<ref>[http://www.ryanair.com/en/news/ryanair-s-traffic-grows-12-percent-in-december]</ref>
|-
|9|| style="text-align:left;" | {{flagicon|UnitedYhdysvaltain Stateslippu}} [[Continental Airlines]]||62&nbsp;809&nbsp;000|| 66&nbsp;692&nbsp;000||53&nbsp;700&nbsp;000||55&nbsp;925&nbsp;000||57&nbsp;547&nbsp;000||<ref>[http://money.cnn.com/news/newsfeeds/articles/prnewswire/LA31392.htm]</ref>
|-
|10|| style="text-align:left;" | {{flagicon|UnitedYhdysvaltain Stateslippu}} [[US Airways]]|| 51&nbsp;016&nbsp;000 ||54&nbsp;776&nbsp;000||||||||<ref>[http://www.usairways.com/en-US/aboutus/pressroom/pressreleases.html]</ref>
|}
[[Finnair]] kuljetti vuonna 2007 kaikkiaan 8,8 miljoonaa matkustajaa.{{lähde}}
 
====Katso myös====
* [[Lentoliikenteen historia]]
* [[Luettelo lentoyhtiöistä]]
 
===Charter-lennot===
Rivi 58 ⟶ 57:
[[Tiedosto:Paris Air Show 2007-06-24 n21.jpg|thumb|250px|[[Bombardier Challenger|Bombardier Challenger 605]] -liikelentokone [[Pariisin ilmailunäytöksessä]] vuonna 2007.]]
 
Liikemiehiä ja valtiomiehiä kuljettavat kaupalliset liikelentoyhtiöt ja suurempien yritysten omat nk. business-lentokoneet eli [[liikelentokone]]et. Liikelento kattaa toiminnan, jossa lennetään joko yrityksen tai yksityishenkilön omistamalla lentokoneella koneen ohjaajan omatessa ammattilentäjän lupakirjan ellei ohjaaja ole omistaja. Liikeilmailun (Business Aviation) yrityksiin kuuluu esimerkiksi suomalainen [[Jetflite]]. Koneita käytetään yleensä myös ambulanssilennoilla.
 
Liikeilmailun (Business Aviation) yrityksiin kuuluu esimerkiksi suomalainen [[Jetflite]].
 
Koneita käytetään yleensä myös ambulanssilennoilla.
 
===Lentorahti===
Rivi 81 ⟶ 76:
 
Lennonjohto näkyy ulkopuoliselle parhaiten lennonjohtotornissa ja lentokoneiden nousussa ja laskussa. Lennonjohdon infrastruktuuria ovat lennonjohdolla varustetut [[lentokenttä|lentokentät]] ja [[Suomen lentoasemat ja -paikat|lentopaikat]] ilman lennonjohtoa, [[VHF-monisuuntamajakka|VOR]], [[Distance Measuring Equipment|DME]], [[GPS]] jne. navigaatiojärjestelmät, VHF-radiopuhelinliikenteen linkkiasemat. Se vaikuttaa myös visuaalisen lentämisen säärajoihin.
 
'''Aiheesta muualla'''
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950281 Ilmailulaki]
* [http://www.ilmailulaitos.fi/historiikki Suomen ilmailuhallinnon historia]
* [http://www.onnettomuustutkinta.fi/2595.htm Onnettomuustutkintakeskuksen ilmailusivu]
* [[Luettelo lentokoneiden maatunnuksista]]
 
== Yleisilmailu ==
 
'''Yleisilmailu''' (GA, General Aviation) on termi, joka kokoaa alleen ne moottorilennon osa-alueet, joita eivät harjoita valtio tai yritykset reittiliikenteessä tai liikelennossa (Business Aviation). Yleisilmailu kattaa moottorilennosta loput eli sisältää yksityisomisteiset lentokoneet, lentokonetaksi-tyyppiset charter-palvelut ja monet lentokonetyypit, joita ei ole tarkoitettu kuljetuskäyttöön. [[Experimental-lentokone]]et ja -lentäminen kuuluvat yleisilmailuun. [[Yleisilmailulentokone]]ista tyypillisin lienee [[Cessna 172]].
 
Yleisilmailu ei ole aina ei-kaupallista. Suurin osa yleisilmailusta koostuu harrastuslentämisestä, mutta osa kattaa myös kaupallisia toimintoja. Kaupallista toimintaa on seuraavilla aloilla:
* [[Lentokoulutus Suomessa|lentokoulutus]]
* valvonta- ja pelastustoiminta (SAR, search and rescue) mukaan lukien metsäpalonsammutus
Rivi 101 ⟶ 90:
* ambulanssilennot
 
Arvioidaan, että maailmassa on 320&nbsp;000 yleisilmailulentokoneita, joilla lennetään yli 35 miljoonaa lentotuntia vuodessa (hieman yli sata tuntia konetta kohden vuodessa).{{lähde}} Yhdysvalloissa on 600&nbsp;000 yleisilmailulentäjää ja Ranskassa on 50&nbsp;000.{{lähde}} Näistä vain osa on aktiivisia lentäjiä. Monissa lentokerhoissa tyypillinen lentäväkin jäsen lentää vain muutamia tunteja vuodessa. Vuonna 2004 Suomen [[ilma-alusrekisteri]]ssä oli 510 yleisilmailun lentokonetta, joilla lennettiin yli 70&nbsp;000 tuntia (alle 150 tuntia konetta kohden vuodessa).{{lähde}} Vuonna 2005 niille tapahtui neljä suurempaa onnettomuutta.
Yhdysvalloissa on 600&nbsp;000 yleisilmailulentäjää ja Ranskassa on 50&nbsp;000. Näistä vain osa on aktiivisia lentäjiä. Monissa lentokerhoissa tyypillinen lentäväkin jäsen lentää vain muutamia tunteja vuodessa. Vuonna 2004 Suomen [[ilma-alusrekisteri]]ssä oli 510 yleisilmailun lentokonetta, joilla lennettiin yli 70&nbsp;000 tuntia (alle 150 tuntia konetta kohden vuodessa). Vuonna 2005 niille tapahtui neljä suurempaa onnettomuutta.
 
Suomessa yleisilmailun edunvalvoja on [[Suomen Ilmailuliitto]] ry (SIL) ja sen julkaisema [[Ilmailu (lehti)|Ilmailu-lehti]].
Rivi 114 ⟶ 102:
 
== Sotilasilmailu ==
{{Pääartikkeli|[[Ilmavoimat]]}}
Sotilasilmailu kattaa sotilaallisen lentotoiminnan [[sota|sodan]] ja rauhan aikana [[hävittäjä (lentokone)|hävittäjä-]], pommittaja-, rynnäkkö-, kuljetus-, tiedustelu-, tulenjohto- jne. [[lentokone]]illa sekä taistelu- ja kuljetus[[helikopteri|helikoptereilla]] sekä miehittämättömillä lentokoneilla sekä lentokoulutuksen näihin tehtäviin.
Sotilasilmailu kattaa sotilaallisen lentotoiminnan [[sota|sodan]] ja rauhan aikana [[hävittäjä (lentokone)|hävittäjä-]], pommittaja-, rynnäkkö-, kuljetus-, tiedustelu-, tulenjohto- jne. [[lentokone]]illa sekä taistelu- ja kuljetus[[helikopteri|helikoptereilla]] sekä miehittämättömillä lentokoneilla sekä lentokoulutuksen näihin tehtäviin. Suomessa tämän tehtävän toteuttaa [[Suomen ilmavoimat]].
 
Useissa suurissa maissa on lisäksi [[armeija]]n ja [[Merivoimat|laivaston]] ilma-ase. Muut [[ohjus|ohjukset]] kuin ilma-aluksista laukaistavat eivät kuulu sotilasilmailuun vaikka esimerkiksi Yhdysvalloissa pääosa [[ballistinen ohjus|mannertenvälisistä ohjuksista]] on Yhdysvaltain ilmavoimien alaisuudessa.
Suomessa tämän tehtävän toteuttaa [[Suomen ilmavoimat]].
 
Useissa suurissa maissa on lisäksi [[armeija]]n ja [[Merivoimat|laivaston]] ilma-ase.
 
Muut [[ohjus|ohjukset]] kuin ilma-aluksista laukaistavat eivät kuulu sotilasilmailuun vaikka esimerkiksi Yhdysvalloissa pääosa [[ballistinen ohjus|mannertenvälisistä ohjuksista]] on Yhdysvaltain ilmavoimien alaisuudessa.
 
'''Katso myös'''
* [[Ilmavoimat]]
 
==Lentokoneteollisuus==
{{Pääartikkeli|[[Lentokoneteollisuuden historia]]}}
[[Tiedosto:Cessna.120.g-btbw.arp.jpg|thumb|240px|Cessna 120 vuodelta 1947.]]
 
Lentokoneteollisuus suunnittelee, valmistaa ja enenevästi myös huoltaa [[lentokone]]ita. [[Lentokoneteollisuuden historia]] lyhyesti: Lentokoneiden valmistus syntyi harrastusilmailun pohjalta ja muuntui ensimmäisen maailmansodan kautta teollisuudeksi. Sotaa seurasi alan hiipuminen ja uusi nousu toista maailmansotaa edeltävän kilpavarustelun ja sodan kautta. Kylmä sota jatkoi lentokoneteollisuuden nousukautta ja roolia sotilaallisen huipputeknologian ja kansallisen turvallisuuspolitiikan symbolina pohjoisen pallonpuoliskon maissa. Lentokonetehtaita oli valtaosassa vauraammista maissa siirtyen 1960-luvulta lähtien enenevästi suurten yhtiöiden päätuotteiden lisenssi- ja osavalmistukseen. Pienempien maiden lentokoneiden valmistuskyky liittyi yleensä sotilaskoneisiin, katso esimerkiksi [[Suomen lentokoneteollisuus]] ja [[Valtion lentokonetehdas|Valtion lentokonetehtaan]] historia. Useimpien pienempien maiden lentokoneteollisuus hiipui toisen maailmansodan jälkeen eikä 2000-luvulla enää valmista kokonaisia lentokoneita vaan kuuluu ilmavoimiensa koneiden huollon lisäksi siviili- tai sotilaslentokoneiden alihankintaketjuun. Suuria lentokonetehtaita sijaitsee etenkin Yhdysvalloissa ([[Boeing]]), Venäjällä ([[MiG]], [[Suhoi]], [[Tupolev]], [[Iljušin]]), Saksassa ([[Airbus]]), Ranskassa ([[Airbus]], [[Dassault]]), Kanadassa ([[Bombardier]]), Englannissa (British Aerospace), Italiassa (Alenia). Monet kehittyvät maat kuten Kiina ([[AVIC I]], [[AVIC II]]) Intia ([[Hindustan Aeronautics]]), Brasilia ([[Embraer]]), Indonesia ovat 1940-luvulta alkaen 2000-luvun alkuun mennessä luoneet oman kansallisen lentokoneteollisuuden.
 
==Purjelento==
'''Katso myös'''
{{Pääartikkeli|[[Purjelento]]|[[Purjelentokone]]}}
* [[Lentokoneteollisuuden historia]]
* [[Luettelo lentokonevalmistajista]]
* [[Luettelo lentokoneista]]
* [[Lentokonesuunnittelija]]
 
'''Aiheesta muualla'''
* [http://www.asd-europe.org/Content/Default.asp EU-alueen lentokoneteollisuuden yhdistys]
* [http://www.aia-aerospace.org/ Yhdysvaltojen lentokoneteollisuuden yhdistys]
* [http://www.aiac.ca/ Kanadan lentokoneteollisuuden yhdistys]
* [http://www.sjac.or.jp/hp_english/english.htm Japanin lentokoneteollisuuden yhdistys]
* [http://www.teknologiateollisuus.fi/index.php?m=2&s=5&d=5&id=42 Teknologiateollisuuden ilmailutoimialaryhmä]
 
==Purjelento==
[[Purjelento]] on ollut merkittävin ilmailuharrastus 1930-luvulta alkaen. Monissa maissa valtio on tukenut sitä merkittävästi, esimerkiksi Ranskassa valtio rahoitti jopa 80&nbsp;% purjelentokerhojen kalustosta vielä 1960-luvulla. 1930-luvun Saksassa ja Neuvostoliitossa purjelennolla oli yhteyksiä ko. maiden sotilasilmailun kehittämiseen. Myös [[Suomen Ilmailuliitto|Suomen ilmailuliiton]] edeltäjä Suomen ilmapuolustusliitto painotti maanpuolustuksellista lentämistä syksyyn 1944 asti.
 
Suomen purjelentotoiminta kattaa koko maan. Purjelennon piti olla vuoden 1940 Helsingin kesäolympialaisten laji.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jamikeskus.fi/jamille/jaminhistoria/ | Nimeke = Jämi ennen | Julkaisupaikka = Jämijärvi | Julkaisija = Jämikeskus | Viitattu = 18.11.2010}}</ref> Lajin kilpailutoiminta on vilkasta edelleen. Suomessa on valmistettu muun muassa [[Polyteknikkojen ilmailukerho|PIK-]][[purjelentokone]]ita 1930-luvulta alkaen 1980-luvulle saakka.
 
Suomessa on valmistettu muun muassa [[Polyteknikkojen ilmailukerho|PIK-]][[purjelentokone]]ita 1930-luvulta alkaen 1980-luvulle saakka.
 
'''Katso myös'''
* [[Purjelentokone]]
* [[Lentokoulutus Suomessa]]
* [[Suomen Ilmailuliitto]]
 
== Laskuvarjohyppy==
{{Pääartikkeli|[[Laskuvarjo]]|[[Laskuvarjohyppy]]}}
'''Laskuvarjo''' on ilmailun keksinnöistä vanhin. [[Leonardo da Vinci]] piirsi luonnoksia laskuvarjosta, mutta keksintö lienee paljon vanhempi. [[Laskuvarjohyppy]]jä kokeiltiin [[kuumailmapallo]]ista ennen ilmaa raskaamman [[Ilma-alus|ilma-aluksen]] syntyä. Ensimmäinen laskuvarjohyppy tapahtui [[22. lokakuuta]] [[1797]].
'''[[Laskuvarjo]]''' on ilmailun keksinnöistä vanhin. [[Leonardo da Vinci]] piirsi luonnoksia laskuvarjosta, mutta keksintö lienee paljon vanhempi. [[Laskuvarjohyppy]]jä kokeiltiin [[kuumailmapallo]]ista ennen ilmaa raskaamman [[Ilma-alus|ilma-aluksen]] syntyä. Ensimmäinen laskuvarjohyppy tapahtui [[22. lokakuuta]] [[1797]].
 
Ensimmäisessä maailmansodan jälkipuolella Saksa antoi lentäjiensä käyttöön "elämänvarjon". Englannissa sen epäiltiin heikentävän lentäjien taistelumoraalia. Laskuvarjohyppy tuli 1920-luvulla [[Luettelo ilmailunäyttelyistä|ilmailunäytösten]] suosikkiesitykseksi.
 
Sen sotilaallinen käyttö maavoimissa alkoi 1930-luvulla ensin Neuvostoliitossa ja sitten Saksassa. Suomessa [[laskuvarjojääkäri]]en toiminta alkoi jatkosodan aikana. 1950-luvulta alkaen laskuvarjohyppy on kasvattanut suosiotaan harrastuksena.
Laskuvarjohyppy tuli 1920-luvulla [[Luettelo ilmailunäyttelyistä|ilmailunäytösten]] suosikkiesitykseksi.
 
Sen sotilaallinen käyttö maavoimissa alkoi 1930-luvulla ensin Neuvostoliitossa ja sitten Saksassa. Suomessa [[laskuvarjojääkäri]]en toiminta alkoi jatkosodan aikana.
 
1950-luvulta alkaen laskuvarjohyppy on kasvattanut suosiotaan harrastuksena.
 
'''Katso myös'''
* [[Varjoliito]]
 
==Ilmailuharrasteet==
Rivi 173 ⟶ 133:
[[Lennokki|Lennokit]] ovat olleet olemassa jo kauan ennen lentokonetta. Harrastus on ollut monen ammattilaisen ensikosketus ilmailuun ja nykyisin erilaisia lennokkityyppejä ja luokkia on kiinteäsiipisistä helikoptereihin ja pienistä sisälennokeista suuriin radio-ohjattaviin mallilennokeihin. Suomalaiset lennokkiharrastajat ovat mukana eri ilmailukerhojen, yhdistysten ja lennokkikerhon kautta myös [[suomen_ilmailuliitto|Ilmailuliiton]] toiminnassa. Harrastustoiminnan lisäksi erikoisvalmisteisia lennokkeja käytetään Suomessa ja ulkomailla mm. valokuvaukseen, erilaisiin mittauksiin, ilmatorjunnan harjoitusmaaleina sekä sotilaalliseen tiedusteluun ja vakoiluun ([[UAV]]).
 
[[Pienoismalli]]t ovat etenkin ilmailuun ja liikennetekniikkaan liittyvä harrastusala. Suomessa pienoismalliharrastajia edustaa vuonna 1968 perustettu IPMS-yhdistys (International Plastic Modeller's Society), joka julkaisee neljästä kuuteen kertaa vuodessa ilmestyvää yhdistyksen jäsenlehteä, IPMS Mallaria. Vuodesta 1981 julkaistu Pienoismalli on Suomen suurin pienoismallilehti. Lehdestä ilmestyy kahdeksan numeroa vuosittain.
 
===Ilmailunäyttelyt===
Vuodesta 1981 julkaistu Pienoismalli on Suomen suurin pienoismallilehti. Lehdestä ilmestyy kahdeksan numeroa vuosittain.
{{Pääartikkeli|[[Luettelo ilmailunäyttelyistä]]}}
 
===Ilmailunäyttelyt===
Ilmailunäyttely (engl. air show) on yleensä lentokentällä järjestettävä [[lentokone]]iden näyttely, jossa tehdään lentokoneiden esittelylentoja lentonäytöksissä. Yhdysvalloissa lentonäytökset ovat kolmen suosituimman yleisötapahtuman joukossa, mukaan lukien [[baseball]].
 
'''Katso myös'''
* [[Luettelo ilmailunäyttelyistä]]
 
===Ilmailu uutisissa, kirjoissa, elokuvissa ja valokuvissa ===
Rivi 191 ⟶ 148:
 
Lentokoneiden [[Valokuvaus|valokuvauksesta]] muun muassa [[Luettelo ilmailunäyttelyistä|ilmailunäyttelyissä]] on kehittynyt oma harrasteensa. ''[[Lentokonespottaus]]'' on lentokoneiden, niiden laskeutumisten ja nousemisten seuraamista joka on nimettynä toimintana uusi mutta toimintana yhtä vanha kuin lentokone. Sen kautta harrastajat ovat vuosikymmenien ajan saaneet esimerkiksi Yhdysvaltain uusista sotilaslentokoneista vihiä. Vuonna 2005 [[Afganistanin sota (2001–)|Afganistanin sodan]] [[CIA:n vankilennot|CIA:n vankien kuljetukset]] [[Euroopan unioni]]n alueella tulivat esille mediassa bongareiden havaintojen perusteella.
 
'''Katso myös'''
 
* [[Luettelo ilmailuaiheisista elokuvista]]
 
'''Aiheesta muualla'''
* [http://www.fap.fi/ Finnish Aviation Photography]
 
===Ilmailumuseot===
{{Pääartikkeli|[[Ilmailumuseo]]}}
[[Tiedosto:La2-flygvapenmuseum.jpg|thumb|240px|[[Saab 35 Draken|Saab J-35 Draken]]eita [[Flygvapenmuseum]]issa Ruotsissa.]]
 
[[Ilmailumuseo]] on kokoelma [[lentokone]]ita, jotka ovat esillä museomaisena näyttelynä. Osa ilmailumuseoiden kokoelmista koostuu lentokelpoisista lentokoneista, jotka usein kiertävät eri [[Luettelo ilmailunäyttelyistä|lentonäyttelyissä]]. Suurempien ilmailumuseoiden arkistoissa on esimerkiksi lentokoneiden suunnitteludokumentteja tutkijoiden käyttöä varten. Koska ilmailun historia on lyhyt, suuri osa koneista, jotka voidaan entistää näyttelykuntoon, on joko entisöity tai varastoitu museoissa.
 
Varsinaisten museoiden lisäksi on historiallisia koneita esillä esimerkiksi lentoasemilla, kuten [[Väinö Bremer]]in [[Junkers A 50 Junior]] [[Helsinki-Vantaan lentoasema]]hallissa.
 
'''Katso myös'''
* [[Ilmailumuseo|Luettelo ilmailumuseoista ja -muistomerkeistä]]
 
=== Virtuaalilentäminen===
Rivi 213 ⟶ 162:
==Ympäristövaikutukset==
 
Lentäminen on paljon suurempi [[Ilmaston lämpeneminen|ilmastonmuutoksen]] aiheuttaja, kuin aiemmin on uskottu. Se on nopeinten kasvava [[hiilidioksidi]]lähde. Lentokoneet tuottavat myös vesihöyryä, joka kondensoituu jääkristalleiksi troposfäärissä. Höyryjuova sitoo maapallon lämpöä. Lentokoneen kaikki emissiot (otsonin muodostuminen päästöistä, hiilidioksidi ja vesihöyry) ovat 2,7-kertaiset pelkkään hiilidioksidiin verrattuna. Lentämisessä ei ole vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille. Tunnin lentomatka vastaa bangladeshiläisen koko vuoden kasvihuonepäästöjä. Lentoliikenteen polttoaine kerosiini on muista polttoaineista poiketen verovapaata.<ref name="ytila">Jari Lyytimäki ja Harri Hakala, Ympäristön tila ja suojelu Suomessa, Gaudeamus, 2008, s. 286</ref> Toistaiseksi lentämisen kasvun rajoittamista on hidastanut Yhdysvaltojen kieltäytyminen kaikista lentämisen polttoaineveroista.<ref name=" Paul Brown2006">Paul Brown,: Global Warming, The last chance for change,. Lontoo 2006, s. 305–306, 54, 43.</ref>
 
USA peruutti kaikki lennot kolmen päivän ajaksi 11.–14. syyskuuta 2001. Sinä aikana päivälämpötilat nousivat ja yölämpötilat olivat stabiileja. Toisin sanoen, jos ilmasto puhdistuu, kaasujen lämpötilaa nostava vaikutus kasvaa.<ref name=" Paul Brown2006" />
Rivi 225 ⟶ 174:
** [[Suihkumoottori]]
** [[Tutka]]
** [[GPS|GPS-]]-navigaatio
* [[Lentoyhtiö]]t
* [[Lentokenttä]]
Rivi 235 ⟶ 184:
** [[Lentosimulaattori]]
** [[Lentäminen]]
* [[Ilmavalokuvaus]]
* [[Luettelo lentokonevalmistajista]]
* [[Luettelo lentokoneista]]
* [[Lentokonesuunnittelija]]
* [[Varjoliito]]
* [[Purjelentokone]]
* [[Lentokoulutus Suomessa]]
* [[Suomen Ilmailuliitto]]
* [[Luettelo lentokoneiden maatunnuksista]]
* [[Luettelo ilmailuaiheisista elokuvista]]
 
==Lähteet==
Rivi 249 ⟶ 207:
* [http://www.vacc.fi VACC Finland] suomalainen VATSIM- verkon edustaja
* [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/haaveissa_siintaa_lentoemannan_ammatti_78694.html#media=78692 YLEn Elävä arkisto: Haaveissa siintää lentoemännän ammatti]
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950281 Ilmailulaki]
* [http://www.ilmailulaitos.fi/historiikki Suomen ilmailuhallinnon historia]
* [http://www.onnettomuustutkinta.fi/2595.htm Onnettomuustutkintakeskuksen ilmailusivu]
* [http://www.fap.fi/ Finnish Aviation Photography]
* [http://www.asd-europe.org/Content/Default.asp EU-alueen lentokoneteollisuuden yhdistys]
* [http://www.aia-aerospace.org/ Yhdysvaltojen lentokoneteollisuuden yhdistys]
* [http://www.aiac.ca/ Kanadan lentokoneteollisuuden yhdistys]
* [http://www.sjac.or.jp/hp_english/english.htm Japanin lentokoneteollisuuden yhdistys]
* [http://www.teknologiateollisuus.fi/index.php?m=2&s=5&d=5&id=42 Teknologiateollisuuden ilmailutoimialaryhmä]
 
[[Luokka:Ilmailu|*]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmailu”