Ero sivun ”Erik Kråkström” versioiden välillä

Kråkström kirjoitti ylioppilaaksi 1939, toimi tulenjohtoupseerina sodassa ja valmistui [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisestä korkeakoulusta]] 1948. Hän jatkoi myöhemmin opintojaan ulkomailla, muun muassa [[University of California]]ssa lukukauden 1954–1955. Kråkström työskenteli 1948–1952 [[Yrjö Lindegren]]in apualaisena, ja osallistui mm. kuuluisan Helsingin [[käärmetaloKäärmetalo]]n sekä [[Olympiastadion]]in laajennuksen suunnitteluun. Helsingin Töölönlahden alueen asemakaavan, jonka kilpailun Lindegren oli voittanut vuonna 1948, Kråkström jatkoi loppuun (1950–1954) loppuun tämän kuoltua. Se toimi myöhemmin [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] [[Alvar Aalto#Helsingin keskustasuunnitelma|keskustasuunnitelman]] viitoittajana.<ref name="museo">[http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=16123720 Erik Kråkström] Suomen rakennustaiteen museo. Viitattu 7.6.2011.</ref>

Vuodesta 1950 Kråkströmillä oli oma toimisto ja hän teki paljon yhteistyötä arkkitehti [[Ahti Korhonen|Ahti Korhosen]] kanssa. Kråkström erikoistui varsinkin teollisuusrakennusten suunnitteluun. [[Imatran Voima]]lle hän suunnitteli pääkonttorin Helsinkiin ja [[Loviisa]]an Suomen [[Loviisan ydinvoimala|ensimmäisen ydinvoimalan]]. [[Kaukas]] Oy:lle valmistui useita tehdasrakkenuksia. Kråkström suunnitteli myös [[C. L. Engel]]in piirtämän Helsingin Katajanokan [[merikasarmi]]n saneerauksen 1973–1989 ulkoministeriön tiloiksi.<ref name="museo" /> Hän teki [[Wärtsilä]]-yhtymälle 1965 toteutumattoman suunnitelman toimistotornitalojen kokonaisuudesta entisen [[Kone ja Silta]] -yhtiön konepajan alueelle Helsingin Sörnäisiin eli nykyisen [[Merihaka|Merihaan]] paikalle.<ref>Antti Manninen: ''Wärtsilä suunnitteli tornitaloja Sörnäisiin''. Helsingin Sanomat 7.4.2012., s. A 18.</ref> Kråkström suunnitteli myös asemakaavan Helsingin [[Jakomäki|Jakomäen]] kaupunginosalle.<ref> Riitta Astikainen, Riitta Heiskanen & Raija Kaikkonen: ''Elämää lähiössä'', s. 267. Helsingin Sanomat, Helsinki 1997</ref> ja [[Niemenmäki|Niemenmäen]] sekä [[Espoo]]n [[Lähderanta|Lähderannan]] kaupunginosille. Hänen tuotantoonsa kuuluu lisäksi useita kouluja ja kirkkojen saneerauksia sekä [[Kaskisen kirkko|Kaskisen]] ja [[Siipyyn kirkko]].<ref name="museo" />

Kråkström oli [[Suomen arkkitehtiliitto|Suomen arkkitehtiliiton]] puheenjohtajana 1966–1967. Hän oli kiinnostunut myös kuvataiteesta.<ref name="museo" /> Hän sai professorin arvonimen vuonna 1975.<ref>[http://www.mfa.fi/erikkrakstrom ERIK KRÅKSTRÖM - arkkitehti ja kulttuuripersoona] Suomen rakennustaiteen museo. Viitattu 7.6.2011.</ref> Vuosina 2004–2005 hän kuului vielä Porvoon kaupungin julkisivulautakuntaan.<ref name="museo" />