Ero sivun ”Kloorifenoli” versioiden välillä

'''Kloorifenolit''' ovat [[Substituutio (kemia)|substituoituja]] [[fenoli|fenoleja]], joiden [[vety]]atomeista yksi tai useammat ovat korvautuneet [[kloori]]lla.<ref name="wg">{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Weilin + Göösin tietosanakirja 3, Kle–Net | Sivu=892 | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-35-5069-9}}</ref>

 

Kloorifenolit todettiin ensimmäistä kertaa [[kivihiiliterva]]a kloorattaessa vuonna [[1836]].<ref name=lindroos>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ttl.fi/NR/rdonlyres/66955F80-61DE-4E6E-AE34-0A739CB84937/0/6_2_Kloorifenolit.pdf| Nimeke = Kloorifenolit| Tekijä = Lasse Lindroos| Tiedostomuoto = pdf| Selite = | Julkaisu = www.ttl.fi| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Työterveyslaitos| Viitattu = 30.1.2010| Kieli = }}</ref>

 

Kloorifenolien hyötykäyttö on yleensä perustunut niiden [[mikrobi|mikrobeja]] tappavaan vaikutukseen ja aineita on hyödynnetty liimoissa, maaleissa, nahkatuotteissa, rakennustarvikkeissa, valokuvausliuoksissa, tekstiileissä sekä teollisuuden kiertovesijärjestelmissä. Maailmalla kloorifenolit voivat olla edelleen käytössä kemiallisten yhdisteiden lähtöaineina tai välituotteina. Suomessa etenkin pentakloorifenolin käyttö kaupallisesti on kielletty [[valtioneuvosto]]n päätöksellä (143/[[2000]]). Pentakloorifenolin lisäksi kielto koskee sen suoloja ja [[esteri|estereitä]], sekä kemikaaleja joissa kyseisiä aineita on enemmän kuin 0,1 painoprosenttia.<ref name=lindroos/>

 

Suomessa kloorifenolivalmisteita on käytetty varsinkin [[puunsuojaus|puunsuojauksessa]]. Yleisin valmisteista tunnettiin nimellä [[Ky5]], jossa vaikuttavana aineina oli tetra-, tri- ja pentakloorifenolien natriumsuoloja. Aine oli tarkoitettu [[sahatavara]]n sinistymisen estämiseen. Nykyisin kloorifenolien käyttö sinistymisen estämiseen on Suomessa kielletty.<ref name=lindroos/>

 

Kloorifenolit ovat myrkyllisiä, myrkyllisin niistä on pentakloorifenoli. Aineet voivat imeytyä ihmisen elimistöön hengitysteiden kautta tai ihon lävitse. Mikäli isoja ihoalueita altistuu kloorifenoleja sisältäville liuoksille, voi se aiheuttaa vakavankin myrkytystilan. Suun kautta saadun tappavan annoksen ihmiselle on arvioitu olevan 50-200 mg/kg. Voimakas altistuminen aiheuttaa ihmisille hengitysvaikeuksia, hikoilua, kuumeilua ja vatsavaivoja. Tetra- ja trikloorifenoli aiheuttaa vastaavia oireita, mutta ihminen kestää niitä hieman suurempia annoksia.<ref name=lindroos/>

 

*[[2,4,5-trikloorifenoli]] C₆H₃Cl₃O, CAS 95-95-4

*[[2,4,6-trikloorifenoli]] C₆H₃Cl₃O, CAS 88-06-2

*[[2,3,4,5-tetrakloorifenoli]] C₆H₂Cl₄O, CAS 4901-51-3

*[[2,3,4,6-tetrakloorifenoli]] C₆H₂Cl₄O, CAS 58-90-2