Ero sivun ”Analyyttinen filosofia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MakailijaBot (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Aiheesta muualla: Botti muokkasi IEP-mallinetta
Rivi 42:
Russellin ajatteluun vaikutti hänen opiskelutoverinsa [[G. E. Moore]] (1873-1958), joka korosti filosofiassaan [[arkijärki|arkijärkeä]]. Moorea ei kiinnostanut Fregen tai Russellin formaalinen logiikka, vaan hän lähti analyysissaan liikkeelle luonnollisesta kielestä. Toisin sanoen Moore tarkasteli ihmisten arkipäiväistä kielenkäyttöä. Luonnollisen kielen käsitteellistä analysointia kutsutaan loogiseksi [[filosofinen analyysi|analyysiksi]].
 
MoorenMoore esitti, että mikäli filosofisesta teoriasta löytyy terveen arkijärjen kanssa ristiriidassa olevia asioita, on vika todennäköisimmin filosofiassa. Moore vastusti idealististen filosofien tapaa kyseenalaistaa ulkomaailman, materian tai ruumiin olemassaolo. Näitä kyseenalaistuksia hän piti filosofisen "mielettömyyden huippuna". Moore vastusti erityisesti [[hegeliläisyys|hegeliläistä]] [[absoluuttinen idealismi|idealismia]].
 
Moore tuli tunnetuksi kritisoidessaan moraaliteorioita, jotka pyrkivät palauttamaan moraalisen hyvän, johonkin empiirisesti mitattavaan ominaisuuteen. MoorenMoore selittää, että näin toimiessaan henkilö syyllistyy [[naturalistinen virhepäätelmä|naturalistiseen virhepäätelmään]]. Mooren mukaan moraalista hyvää tulee pitää määrittelemättömänä epänaturalistisena arvona.
 
Moore alusti ajattelussaan analyyttisen filosofian niin sanottua "[[arkikielen filosofia]]a". Frege ja Russell sen sijaan alustivat loogisia apuvälineitä käyttävää "kovaa haaraa".