Ero sivun ”Adrianopolin taistelu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: vi:Trận Hadrianopolis
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 13:
| taistelija2 = [[Itä-Rooma]]
| komentaja1 = [[Fritigern]]<br>Alatheus<br>Saphrax
| komentaja2 = [[Valens]]
| vahvuus1 = noin10 000 - 60 000, joista 505000 000ratsuväkeä raskastatai ratsuväkeäainakin merkittävä osa.
| vahvuus2 = noin10 000 - 40 000 jalkaväkeä ja ratsuväkeä 5 000 - 20 000<ref name="Black">{{Kirjaviite | Tekijä=Jeremy Black (toim.) | Nimeke=Maailman suurimmat taistelut | Julkaisija=Otava | Vuosi=2005}}</ref>
| tappiot1 = noin 2000
| tappiot2 = noin10 000 - 40 000 tai ainakin kaksi kolmannesta<ref name="Black"/>
| huomautus =
}}
'''Adrianopolin taistelu''' käytiin vuonna [[378]] [[Itä-Rooma]]n ja [[Gootit|goottien]] välillä. Tulos oli goottien murskaava voitto, suuri osa Itä-Rooman joukoista tuhottiin ja keisari [[Valens]] kuoli itse taistelussa. Goottien raskaalla [[ratsuväki|ratsuväellä]] oli olennainen osa voitossa.
 
Roomalaisen historioitsijan [[Ammianus Marcellinus|Ammianus Marcellinuksen]] mukaan taistelu oli pahin roomalaisten kokema tappio sitten [[Cannaen taistelu|Cannaen]].<ref>[http://www.fordham.edu/halsall/ancient/378adrianople.html Ammianus Marcellinus]</ref>
Rivi 26:
== Taistelu ==
 
Elokuun alussa ollessaan Adrianopoliksen lähellä Valens sai tiedon läheisestä Fritigernin johtamasta goottijoukosta. Valens halusi kunnian voitosta itselleen eikä halunnut odottaa [[Gratianus (keisari)|Gratianuksen]] joukkoja jotka olivat muutaman päivän marssin päässä. Valens marssitti armeijansa goottien kukkulalla sijaitsevan vankkurileirin lähelle, saavuttaen nämä iltapäivällä ja aloitti heti taistelumuotoon levittäytymisen. Gootit asettuivat vankkurileirinsä eteen, vankkurien suojaan jäivät perheet ja omaisuus.
Ennen taistelua gootit halusivat epätoivoisesti neuvotella, mutta Fritigernin lähettämä lähestystö ei saanut mitään aikaan. Voitonvarmana Valens käski joukkojensa hyökätä kukkulaa ylös kohti goottien leiriä. Hidastaakseen roomalaisia gootit sytyttivät kukkulaa ympäröivät niityt tuleen. Tämä ensimmäinen epäyhtenäinen hyökkäys epäonnistui, mutta Rooman kokenut jalkaväki kokosi rivinsä uudelleen ja painoi taas päälle voitonvarmana. Äkkiä tapahtui jotakin, mikä musersi roomalaisten taistelumoraalin ja selvitti, miksi gootit olivat yrittäneet hidastaa hyökkäystä. Goottien raskas ratsuväki oli palannut, ilmeisesti ryöstöretkeltään. Nyt he olivat tulleet takaisin, kaikki 50 000 ratsumiestä. Rooman ratsuväki murskattiin hetkessä ja pelon valtaama Rooman jalkaväki pakeni kauhuissaan huomattuaan goottien jalkaväen hyökkäävän samalla kun ratsuväki saartoi pakenijat. Roomalaisten tappiot kasvoivat 40 000 mieheen ja vain kolmasosa armeijasta pääsi pakoon.<ref name="Black"/>
 
Ennen taistelua gootit halusivat neuvotella, mutta neuvotelut eivät tuottaneet tulosta. Todennäköisesti Fritigern pyrki viivyttelemään jotta poissaoleva ratsuväki saataisiin paikalle, Fritigern oli tosin aikaisemminkin pyrkinyt rauhan solmimiseen. Myös Valens saattoi pyrkiä viivyttelemään saadakseen aikaa armeijansa järjestäytymiseen. Hidastaakseen ja häiritäkseen roomalaisia gootit olivat sytyttineet kukkulaa ympäröivät niityt tuleen. Taistelu alkoi kun jo järjestäytyneen oikean siiven ratsuväki hyökkäsi. Tämä ensimmäinen epäyhtenäinen hyökkäys epäonnistui, mutta se veti mukanaan koko roomalaisten linjan hyökkäämään, myös vain osittain paikalla olevan vasemman siiven. Kun Roomalaisten vasenlaita oli päässyt kiinni taisteluun saapui goottien ratsuväki. Tähän roomalaiset eivät olleet valmistatuneet, vasenta siipeä suojaava ratsuväki ei ollut paikallaan eikä reserviin tarkoitettua osastoa löytynyt. Pitkän taistelun jälkeen roomalaiset lopulta hajaantuivat ja pakenivat.
 
Vain kolmasosa roomalaisesta armeijasta pääsi pakoon. Kaatuneisiin lukeutui monia korkeita upseereita sekä keisari Valens, jonka kerrotaan kuolleen nioleen taistelukentällä tai piiloutuneen seurueineen läheiseen maataloon jonka gootit polttivat. Talosta olleista menehtyi yhtä vaille kaikki, eloonjäänyt kertoi gooteille kuinka lähellä keisarin vangitseminen oli ollut.
<ref name="Black"/>
==Lähteet==
{{viitteet}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Goldworthy, Adrian | Nimeke = Rooman valtakunnan tuho | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Ajatus Kirjat | Tunniste = ISBN 978-951-20-7968-1 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
 
==Aiheesta muualla==