Ero sivun ”Talin–Ihantalan taistelu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pieniä korjauksia
Coen (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
| osa_sotaa = [[Kannaksen suurhyökkäys 1944|Kannaksen suurhyökkäystä]]
| kuva = Tali-Ihantala.jpg
| kuvateksti = Jalkaväkirykmentti 12:n miehet ohittavat tuhotun [[T34]]-tankin. Vasemmalla panssarijääkäri Eino Heikkilä, edessä [[Panssarinyrkki|panssarinyrkit]] olallaan kersantit Kalle Niemelä ja Heino Nikulassi. Nikulassi kaatui kuvaamista seuraavana päivänä, 1.7. heinäkuuta 1944.
| päivämäärä = [[25. kesäkuuta]] – [[9. heinäkuuta]], [[1944]]
| paikka = [[Karjalankannas]], [[Suomi]]
| casus =
Rivi 21:
}}
 
'''Talin–Ihantalan taistelu''' käytiin [[jatkosota|jatkosodassa]] [[Natsinatsi-Saksa|Saksan]] tukeman [[Suomi|Suomen]] ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] välillä vuonna [[1944]]. [[Teheranin konferenssi]]ssa 1943 [[Neuvostoliitto]] oli sitoutunut lisäämään sotilaallista painetta Saksaa vastaan erityisesti juuri [[Normandian maihinnousu]]n tapahduttua.
 
[[Viipuri]]n valtauksen jälkeen Neuvostoliiton sodanjohto antoi [[Leningrad]]in sotilaspiirin tehtäväksi jatkaa hyökkäystä syvemmälle Suomeen. Lähitavoitteeksi asetettiin [[Imatra]]–[[Lappeenranta]]–[[Virojoki]]-tasa, joka tulisi saavuttaa 26.–28.&nbsp;kesäkuuta mennessä. <ref>"Jatkosodan historia" osa 6 s.182</ref>
Rivi 30:
Kesäkuun lopulla vuonna 1944 alkoivat Talin–Ihantalan taistelut [[Viipuri]]n koillispuolella. Alueelle oli siirretty suomalaisia joukkoja ja [[tykistö]]ä muilta rintamanlohkoilta. Kyseessä oli ennennäkemätön suomalaisten joukkojen ja tykistön keskittäminen. Useita vuorokausia kestäneissä taisteluissa vihollisen hyökkäysryhmitykset lamautettiin useita kertoja jo lähtöasemissaan kenttätykistön ja kranaatinheittimistön keskitetyillä iskuilla.
 
Suomalainen kenttätykistö pystyi keskittämään neuvostojoukkojen asemiin mittavan, parhaimmillaan jopa parinkymmenen [[Kenttätykistö|patteristopatteriston]]n yhtäaikaisen tulen ja samaan kohteeseen saattoi ampua yli 250 putkea. Tässä tulenjohtajien työtä helpotti edellisenä vuonna käyttöön otettu [[korjausmuunnin]].
 
Merkittävä osuus torjunnasta oli myös [[Rynnäkkötykkipataljoona|Panssaridivisioonan rynnäkkötykkipataljoonalla]], joka kahden rynnäkkötykin tappioin tuhosi noin neljäkymmentä neuvostovaunua.
 
Talin–Ihantalan taistelussa Neuvostoliiton hyökkäys pysäytettiin. Tähän Pohjoismaiden historian suurimpaan taisteluun osallistui eri vaiheissa yhteensä noin 50&nbsp;000 suomalaista ja noin 150&nbsp;000 neuvostoliittolaista sotilasta. Suomalainen kenttätykistö ampui kahdessa viikossa noin 120&nbsp;000 laukausta ja kiivaimpana taistelupäivänä [[3. heinäkuuta]] yli 12&nbsp;000 laukausta, ja monen tykin putki yksinkertaisesti kului loppuun kiivaan tulituksen takia. Neuvostoliiton tappioiden arvioidaan taisteluissa olleen noin 6&nbsp;000 kaatunutta ja 22&nbsp;000 haavoittunutta miestä ja suomalaisten 1&nbsp;350 kaatunutta ja 7&nbsp;000 haavoittunutta.
 
Tali–Ihantalan kaltaiset taistelut käytiin hieman myöhemmin sekä [[Äyräpään-Vuosalmen taistelut|Vuosalmella]] että [[Viipurinlahden torjuntavoittotaistelu 1940|Viipurinlahdella]]. Näissäkin taisteluissa vihollinen torjuttiin. Neuvostoliitto alkoi tämän jälkeen siirtää hyökkäykseen käytettyjä joukkojaan pois Suomen rintamilta, koska katsoi, että [[Saksa]]nSaksan rintama on tärkeämpi sodan lopputuloksen kannalta.
 
== Ilmavoimien osuus taistelussa ==
[[Suomen ilmavoimat]] osallistui yhdessä saksalaisen [[lento-osasto Kuhlmey]]n kanssa taisteluun sekä hävittäjätorjunnalla että pommittamalla vihollisen ryhmityksiä. Ilmavoimien toiminnalla oli suuri psykologinen vaikutus etulinjan taistelijoihin, ja useiden historiatutkijoiden mukaan saksalaisen lento-osaston osallistuminen taisteluihin oli ratkaisevan tärkeää hyökkäyksen pysäyttämisen kannalta. Erityisesti lento-osaston merkitys huoltolinjojen, reservin siirtojen ja panssarivaunujen tuhoamisessa oli merkittävä. Kaikkiaan Suomen ilmavoimat ja lento-osasto Kuhlmey suorittivat alueelle 22. kesäkuuta ja 6. heinäkuuta 1944 välisenä aikana yhteensä 1&nbsp;020 pommituslentoa, joiden yhteydessä pudotettiin 765 tonnia lentopommeja. Lento-osasto Kuhlmeyn osuus pudotetuista pommeista oli yli 63 prosenttia. <ref>"Jatkosodan historia" osa 6 s.182</ref>
 
[[Suomen ilmavoimat]] osallistui yhdessä saksalaisen [[lento-osasto Kuhlmey]]n kanssa taisteluun sekä hävittäjätorjunnalla että pommittamalla vihollisen ryhmityksiä. Ilmavoimien toiminnalla oli suuri psykologinen vaikutus etulinjan taistelijoihin, ja useiden historiatutkijoiden mukaan saksalaisen lento-osaston osallistuminen taisteluihin oli ratkaisevan tärkeää hyökkäyksen pysäyttämisen kannalta. Erityisesti lento-osaston merkitys huoltolinjojen, reservin siirtojen ja panssarivaunujen tuhoamisessa oli merkittävä. Kaikkiaan Suomen ilmavoimat ja lento-osasto Kuhlmey suorittivat alueelle 22. kesäkuuta ja 6. heinäkuuta 1944 välisenä aikana yhteensä 1&nbsp;020 pommituslentoa, joiden yhteydessä pudotettiin 765 tonnia lentopommeja. Lento-osasto Kuhlmeyn osuus pudotetuista pommeista oli yli 63 prosenttia. <ref>"Jatkosodan historia" osa 6 s.182</ref>
 
== Joukot ==