Ero sivun ”Kyrkösjärvi” versioiden välillä

'''Kyrkösjärvi''' on [[Kyrönjoki|Kyrönjoen]] [[tulva|tulvien]] säännöstelemiseksi rakennettu [[tekojärvi]]. Se kuuluu [[Seinäjoen valuma-alue]]eseen ja sijaitsee Seinäjoen ja [[Ilmajoki|Ilmajoen]] alueella. Kyrkösjärven tekojärven vesipinta-ala on 640 hehtaaria ja sen [[valuma-alue]] on 82 000 hehtaaria. Alun perin järvi oli 1960-luvulla pieni soinen lampi, mutta [[Ruoppaus|ruoppauksen]] ja [[Seinäjoki (joki)|Seinäjoen]] uudelleenohjaamisen jälkeen siitä tuli tulvavesien säännöstelyallas. Allas täytettiin ensimmäisen kerran 1980. Rantaviivaa järvellä on noin 19 kilometriä.

Järven rannalla on uimapaikka ja kauempana [[Turve Suomen energiantuotannossa|turvevoimalaitos]], joka tuottaa [[Vastapainevoimalaitos|vastapaineprosessilla]] sähköä ja [[Kaukolämpö|kaukolämpöä]]. Järven rannoilla kasvaa lähinnä havumetsää, mutta paikoin rannat ovat räme- ja sekametsävaltaisia. Vesi on ruskehtavaa humuspitoista[[humus]]pitoista, soista vettä. Kyrkösjärvellä on myös paljon suuria ajelehtivia ja paikoilleen jumittuneita turvesaarekkeita sekä turvelauttoja.

Kyrkösjärvellä kalastusta[[kalastus]]ta on harjoitettu jo kymmenien vuosien ajan. Kyrkösjärvi tunnetaan erityisen hyvin kuhan[[kuha]]n vetouistelusta[[vetouistelu]]sta ja ison [[hauki|hauen]] virvelikalastuksesta[[virveli]]kalastuksesta. Kyrkösjärven kuhakanta on viime vuosien aikana pysynyt samanlaisena. Keskimääräinen kuha painaa noin 600 grammaa, mutta Kyrkösjärvestä saadaan vuosittain 5–8-kiloisiakin.

Lisäksi järveen on istutettu [[kirjolohi|kirjolohta]]. Järven ahvenet[[ahven]]et ovat pienikokoisia, mutta niitä on paikoin runsaasti. Talvella järvestä pilkitään pääosin ahventa.