Ero sivun ”Rauli Badding Somerjoki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Lapsuus ja nuoruus: opettajan arvio |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 57:
Somerjoen ensimmäinen oma levy oli [[1970]] ilmestynyt single ''Mun sormuksein'', mikä oli hänen oma valintansa, sillä kappale oli tuttu jo The Five Yesin ajoilta. Levyn myynti oli vähäistä, mutta singlestä tuli pieni radiomenestys. Somerjoki tuli omalla nimellään ihmisten tietoisuuteen ensimmäistä kertaa. Kesäksi hänet kiinnitettiin Kristianin kesäshow’hun, ja elokuussa hän esiintyi ensimmäisillä [[Ruisrock]]-festivaaleilla Turun [[Ruissalo]]ssa.<ref>Metsämäki & Miettinen 1996: 77–83.</ref>
Vuonna [[1970]] Somerjoen sävellystyötä kuultiin myös elokuvassa. Hän sävelsi tunnuskappaleen ja ''Moottoreitten sinfonia'' -nimisen sävellyksen [[Risto Jarva]]n ohjaamaan rallielokuvaan ''Bensaa suonissa''. Sanat teki [[Jarkko Laine]]. Somerjoki sai Jussi-kunniakirjan elokuvan johtosävelmästä. Numminen pyysi Somerjokea laulamaan dokumenttielokuvaan ''Perkele! Kuvia Suomesta''. Somerjoki lauloi neljä kappaletta, muita laulajia olivat Arja Saijonmaa ja M. A. Numminen, joka sai elokuvan musiikista valtionpalkinnon.<ref>Metsämäki & Miettinen 1996: 83–84.</ref> ▼
Kesäksi [[1971]] saatiin jakeluun ensimmäinen LP, ''[[Synnyin rokkaamaan]]''. Levy sisälsi [[Chuck Berry]]n ja [[Elvis Presley]]n kappaleita suomennettuna. Mukana oli myös kaksi Somerjoen omaa laulua ”Valot” ja ”Pikku neitsyt”. Levy ei ollut menestys, mutta taustoja kehuttiin, eikä Somerjokeakaan aivan surkeaksi haukuttu. Numminen lupasi hänelle, että levyjä tehtäisiin lisää.<ref>Metsämäki & Miettinen 1996: 89–94.</ref> M.A. Numminen lähetti Somerjoen lauluja postissa myös Elvikselle, jotta tämä olisi esittänyt niitä. Vastaanottajan reaktiota ei tiedetä.<ref>Metsämäki & Miettinen 1996: 137–138.</ref>▼
Somerjoen taustayhtyeenä uran alkuvaiheessa ([[1970]]) oli Oy Niittisydän Ab. Yhtyeen ensimmäisessä kokoonpanossa olivat mukana The Five Yesin soittajista Kari Somerjoki ja Pentti Aho, ja neljäntenä niin ikään somerolainen [[Antti Toukkari]]. Eri vaiheissa mukana olivat myös muiden muassa [[Jukka Hauru]] ja [[Heikki Kasari]]. Yhtye esiintyi melko ahkerasti. Yhteistyö loppui muiden kyllästyttyä Somerjoen oikutteluun niin matkaan lähdettäessä kuin esiintyessäkin. Somerjoki alkoi myös käyttää runsaasti alkoholia.<ref>Metsämäki & Miettinen 1996: 94–98.</ref>▼
▲Kesäksi [[1971]] saatiin jakeluun ensimmäinen LP, ''[[Synnyin rokkaamaan]]''. Levy sisälsi [[Chuck Berry]]n ja [[Elvis Presley]]n kappaleita suomennettuna. Mukana oli myös kaksi Somerjoen omaa laulua ”Valot” ja ”Pikku neitsyt”. Ensinmainitusta kappaleesta on sittemmin tullut yksi hänen pidetyimmistään. Levy ei ollut menestys, mutta taustoja kehuttiin, eikä Somerjokeakaan aivan surkeaksi haukuttu. Numminen lupasi hänelle, että levyjä tehtäisiin lisää.<ref>Metsämäki & Miettinen 1996: 89–94.</ref>
▲
Vuonna 1972 tuottaja Atte Blom löysi Yhdysvaltojen matkaltaan Somerjoelle sopivan kappaleen, josta tuli suomeksi ''Fiilaten ja höyläten''. Se saatiin markkinoille huhtikuussa [[1973]]. [[Intro (lehti)|Intro]]-nimisessä nuortenlehdessä se valittiin ykköseksi jo toukokuussa, ja heinäkuussa se oli [[Jokamiehen sävelradio]]n suosituin levy. Seksuaalinen vapautuminen oli päivän sana, ja laulu upposi yleisöön. Fiilaten ja höyläten alkoi pudota listoilta vasta joulukuussa. Suosikin vuoden 1973 Grand Prix’ssä, kappale oli ylivoimaisesti suosituin. Suosituimmasta mieslaulajasta äänestettäessä [[Kirka]] oli niukasti ykkönen ja Somerjoki kakkonen.<ref>Metsämäki & Miettinen 1996: 105–109.</ref>
Rivi 67 ⟶ 71:
''[[Näin käy rock & roll]]'' -LP julkaistiin vuonna [[1974]]. Albumi sisälsi tanssilavojen kestosuosikiksi nousseen, ja Somerjoen parhaaksi sanotun ”[[Paratiisi (kappale)|Paratiisi]]” -kappaleen.<ref>Metsämäki & Miettinen 1996: 133–137.</ref>
Niittisydämen jälkeen Rauli ja Kari Somerjoella oli tanssiyhtye, jota myytiin Raulin nimellä. ''Fiilaten ja höyläten'' -levyn suosion
Uusi yhtye aloitti ''St. Devils'' -nimisenä, mutta myöhemmin yhtyeen nimeksi vakiintui ''Money''. Esiintymistahti oli kova, sillä
▲Vuonna [[1970]] Somerjoen sävellystyötä kuultiin myös elokuvassa. Hän sävelsi tunnuskappaleen ja ''Moottoreitten sinfonia'' -nimisen sävellyksen [[Risto Jarva]]n ohjaamaan rallielokuvaan ''Bensaa suonissa''. Sanat teki [[Jarkko Laine]]. Somerjoki sai Jussi-kunniakirjan elokuvan johtosävelmästä. Numminen pyysi Somerjokea laulamaan dokumenttielokuvaan ''Perkele! Kuvia Suomesta''. Somerjoki lauloi neljä kappaletta, muita laulajia olivat Arja Saijonmaa ja M. A. Numminen, joka sai elokuvan musiikista valtionpalkinnon.<ref>Metsämäki & Miettinen 1996: 83–84.</ref>
Joulun [[1975]] joulumarkkinoille valmistui erilainen Badding-levy, ''[[Sydän lämpöä täys]]'', joka sai ristiriitaiset arvostelut. Uudenlainen herkempi Somerjoki ei enää saavuttanut entisiä kuulijoitaan. Keikat eivät kuitenkaan loppuneet.<ref>Metsämäki & Miettinen 1996: 141–144.</ref>
| |||