Wikipedia

Ero sivun ”Perun varhaiskeraaminen kausi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Velma (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
66 027 muokkausta
Velma (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
66 027 muokkausta
korjailua, turha pitää kasoittain juttuja piilotettuna
Rivi 1:
{{Korjattavat 2012|689}}
'''Perun varhaiskeraaminen kausi''' (''Alkujakso'', ''alkuperiodi'', ''alkuaika'', ''varhainen muotoutumisvaihe'') on [[Peru]]n rannikon ja ylängön
intiaanikulttuurin varhainen kehitysvaihe, jolloin saviastioiden tekotaito ja maissinviljely yleistyivät. Se oli noin 2000–900 eaa.
 
Tällöin uusia suuria temppelikeskuksia ilmestyi laajalle alueelle Perun rannikolle eri jokilaaksoihin ja sisämaahan, ja aikaisemmat kasvoivat. Tämän ajan rakennelmat olivat Andien historian suurimpia<ref name="hkperu_30">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Peru. Historialliset kulttuurit | Suomentaja =Eija kämäräinenKämäräinen | Vuosi =2009 | Luku =Andien intiaanikansojen historiaa | Sivu =30 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Weilin+Göös OY | Tunniste = ISBN 978-951-0-32994-8 }}</ref>. Kausi oli ns. U-temppeleiden ja pyöreiden syvennysten kulta-aikaa. Niissä järjestettiin ehkä muun muassa uhrirituaaleja maan ja meren jumalille, joissa uhrattiin myös ihmisiä. Laajan mittakaavan kasteluviljely alkoi, samoin kehitettiin kangaspuut. Tätä kautta edelsi [[Perun esikeraamisen kauden loppuvaihe]]. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus näyttää lisääntyneen tällä kaudella.
Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Weilin+Göös OY | Tunniste = ISBN 978-951-0-32994-8 | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
</ref>.
Kausi oli ns. U-temppeleiden ja pyöreiden syvennysten kulta-aikaa. Niissä järjestettiin ehkä muun muassa uhrirituaaleja maan ja meren jumalille, joissa uhrattiin myös ihmisiä. Laajan mittakaavan kasteluviljely alkoi, samoin kehitettiin kangaspuut.
 
Suuret U-temppelit keskittyivät Perun rannikon keskiosiin<ref name="hkperu_30"></ref>, mm. La Florida ja Garagay. Pohjoisempana oli enemmän katkaistuja pyramideja ja aukioita, jotka olivat myös U-muodossa, mutta toisella tavoin Casman laakson Cerro Sechin.<ref name="hkperu_18">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Peru. Historialliset kulttuurit | Suomentaja =Eija kämäräinen | Vuosi =2009 | Luku =Andien intiaanikansojen historiaa | Sivu =18 |
Tätä kautta edelsi [[Perun esikeraamisen kauden loppuvaihe]]. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus näyttää lisääntyneen tällä kaudella.
Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Weilin+Göös OY | Tunniste = ISBN 978-951-0-32994-8 }}</ref>. [[Cerro Sechín]]in sotilaiden kuvat viittaavat siihen että tuolloin olisi ollut valtioita. Metallinkäsittely alkoi, kultaa alettiin takoa noin 1500 eaa. sisämaassa.
 
Suuret U-temppelit keskittyivät Perun rannikon keskiosiin<ref name="hkperu_30"></ref>, mm La Florida ja Garagay.
Pohjoisempana oli enemmän katkaistuja pyramideja ja aukioita, jotka olivat myös U-muodossa, mutta toisella tavoin Casman laakson Cerro Sechin.<ref name="hkperu_18">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Peru. Historialliset kulttuurit | Suomentaja =Eija kämäräinen | Vuosi =2009 | Luku =Andien intiaanikansojen historiaa | Sivu =18 |
Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Weilin+Göös OY | Tunniste = ISBN 978-951-0-32994-8 | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>.
 
[[Cerro Sechín]]in sotilaiden kuvat viittaavat siihen että tuolloin olisi ollut valtioita. Metallinkäsittely alkoi, kultaa alettiin takoa noin 1500 eaa. sisämaassa.
 
<!--
Periódo Horizonte temprano: Chavín | Paracas | Cupisnique | Sechura | Ancón
-->
 
== Alkujakso ==
Rivi 37 ⟶ 22:
 
Alkujakson keskukset sijaitsivat aina veden lähellä, koska saivat ravinnostaan huomattavan osan kalastamalla ja myös viljelemällä maata autiomaaoloissa.
Alkujakson alussa sosiaalinen kerrostuneisuus (ts ihmisten varallisuus- ja arvostuserot) näyttävät olleen pieniä mutta lisääntyneen loppua kohti. Näin siitä huolimatta, että rakennettiin suuria monumentteja.<ref>http://www.jqjacobs.net/andes/chavin.html</ref> Saviastioiden tyylin paikallisuudesta päätellen Perun seudulla oli monia pieniä paikallisia keskuksia.
Saviastioiden tyylin paikallisuudesta päätellen Perun seudulla oli monia pieniä paikallisia keskuksia.
 
Alkujakson keskuksissa oli katkaistuja pyramideja, U:n muotoisia temppeleitä ja pyöreitä, syvennettyjä pihoja sekä temppeleissä olevia kiviveistoksia - temppeliarkkitehtuuurin piirteitä, jotka ovat esiintyneet Andeilla pitkään, mutta alkujakson rakennelmat olivat edeltäjiään suurempia, koska väestöä oli aikasempaa enemmän, ja nykyisiä rakennelmia saatettiin rakentaa entisten pohjalle. Pyramideissa oli muun muassa pylvässaleja, pylvässisäänkäyntejä ja porrastasanteita. Temppeleissä suuoritettiin moninaisia rituaaleja. Niistä osa oli julmia ihmisuhrauksia. Tämän voi päätellä mm. siitä, että Cerro Sechinin seinäkoristeissa näkyy katkottuja ruumiinjäseniä, muun muassa päitä. Ehkä uhratut olivat sotavankeja.
Pyramideissa oli muun muassa pylvässaleja, pylvässisäänkäyntejä ja porrastasanteita.
 
Typillisimmät suuret rakennukset olivat vastavirtaan, itään tai luoteeseen osoittavat U:n muotoisia temppeleitä.<ref name="Bruceowen">http://bruceowen.com/worldprehist/3250s19.doc</ref> Ne koostuivat katkaistun pyramidin muotoisista tasanteista. U-kuvio muodostui korkeasta katkaistusta päätypyramidista, jonka huipulle vei luiska tai portaat, ja sen edessä olevan kentän sivuilla olevista pitkulaisista tasanteista.
Temppeleissä suuoritettiin moninaisia rituaaleja. Niistä osa oli
Kentällä saattoi olla monesti U:n keskellä pyöreitä tai neiliömäisiä maahan upotettuja kenttiä. Pyramidimaisten tasanteiden huipulla oli rakennuksia. Sechin Altossa tyypillisen U:n edessä on upotettu pyöreä tasanne, ja sen perässä avoin kenttä, jonka edessä taas U:n sivuja muistuttavat pitkukaiset tasanteet, joiden keskellä olevalla kentällä oli pyöreä syvennys. U-keskuksia tunnetaan noin 20, rannikon keskuksille on tyypillistä niihin liittyvien töiden jättimäisyys. Huaca la Floridassa oli 1750-1650 eaa. tehty jopa 30 hehtaarin tasanteita.
julmia ihmisuhrauksia. Tämän voi päätellä mm siitä että Cerro Sechinin seinäkoristeissa näkyy katkottuja ruumiinjäseniä, muun muassa päitä. Ehkä uhratut olivat sotavankeja.
 
Typillisimmät suuret rakennukset olivat vastavirtaan, itään tai luoteeseen osoittavat U:n muotoisia temppeleitä.<ref name="Bruceowen">http://bruceowen.com/worldprehist/3250s19.doc</ref>
 
Ne koostuivat katkaistun pyramidin muotoisista tasanteista.
U-kuvio muodostui korkeasta katkaistusta päätypyramidista, jonka huipulle vei luiska tai portaat, ja sen edessä olevan kentän sivuilla olevista pitkulaisista tasanteista.
Kentällä saattoi olla monesti U:n keskellä pyöreitä tai neiliömäisiä maahan upotettuja kenttiä. Pyramidimaisten tasanteiden huipulla oli rakennuksia. Sechin Altossa tyypillisen U:n edessä on upotettu pyöreä tasanne, ja sen perässä avoin kenttä, jonka edessä
taas U:n sivuja muistuttavat pitkukaiset tasanteet, joiden keskellä olevalla kentällä oli pyöreä syvennys.
U-keskuksia tunnetaan noin 20, rannikon keskuksille on tyypillistä niihin liittyvien töiden jättimäisyys.
 
Huaca la Floridassa oli 1750-1650 eaa. tehty jopa 30 hehtaarin tasanteita.
 
[[Casma]]nlaakso pohjoisessa näyttää olleen alkuajan keskus. Siellä yhdistyy kaksi jokea. Sen keskeisin osa oli Casmanlaakson keskus [[Cerro Sechin]], [[Sechin Alto]], [[Las Haldas]]. Laaksossa olivat myös [[Moxeque]] ja [[Huaca de los Reyes]]. Sechin Altossa oli viisi suurta U-aukiota. [[Las Haldas]]issa oli ainakin 400 m:n pituinen temppeli. Näissä suurissa keskuksissa eli ehkä tuhansia ihmisiä.
 
Nimenomaan tälle vaiheelle tyypillisiä olivat Kotoshin Wayra Jirca-vaihe sekä Pacopampa, Huacaloma, [[Chanapata]] [[Cusco]] laaksossa ja Qaluy [[Titicaca]]n lähellä. [[Chancayn]]laakson San Jacinton pyramidi oli noin 2 miljoonaa kuutiometriä. Lähellä Callejon de Huaylasin laaksossa olivat La Galgada ja Huaricoto. [[Chavin de Huantar]] on Casmanlaakson lähettyvillä vuoristossa. Se lienee perustettu tuolloin. Näin Chavin voidaan tulkita varhaisen rannikon kulttuurin etäpesäkkeeksi. On kuitenkin muistettava, että Perussakaan ei ole tutkittu edes kaikkia löytöpaikkoja huolellisesti, joten varmaa kuvaa kultturin esiintymisestä joskus 1800 eaa. ei voida rakentaa.
<!--
Muita ajan keskuksia olivat muun muassa Garagay Lima, Aspero, [[Las Haldas]], Punkurí, Huaca Loma, Caballo Muert.
Mochejoen laaksossa taas oli jo esikeraamisella ajalla syntynyt Huaca Prieta (Huaca de los Reyes).
Melko lähellä sitä oli Huacaoma.
Liman lähellä sijaitsivat jo tuolloin vanhat La Florida ja Ancon.
Muita ajan keskuksia olivat rannikolla El Paraiso ja Cerro Sechin noin 1700 eaa. sekä Huaca La Florida, Garagay Rimacjoella, Moxeque Casmajoen laaksossa.
-->
 
Nimenomaan tälle vaiheelle tyypillisiä olivat Kotoshin Wayra Jirca-vaihe sekä Pacopampa, Huacaloma, [[Chanapata]] [[Cusco]] laaksossa ja Qaluy [[Titicaca]]n lähellä.
 
[[Chancayn]]laakson San Jacinton pyramidi oli noin 2 miljoonaa kuutiometriä.
 
Lähellä Callejon de Huaylasin laaksossa olivat La Galgada ja Huaricoto. [[Chavin de Huantar]] on Casmanlaakson lähettyvillä vuoristossa. Se lieen perustettu tuolloin. Näin Chavin voidaan tulkita varhaisen rannikon kulttuurin etäpesäkkeeksi. On kuitenkin muistettava, että Perussakaan ei ole tutkittu edes kaikkia löytöpaikkoja huolellisesti, joten varmaa kuvaa kultturin esiintymisestä joskus 1800 eaa. ei voida rakentaa.
 
Vuoriston esikeraamiset Kotosh ja La Galgada laajenivat, mutteivat niin paljon kuin rannikon yhteisöt.
Muutaman hehtaarin Kotosh sijaitsi sisämaassa [[Huanucojoki|Huanucojoen]] laaksossa, ja siihen liittyi uhraamiskultti. Se kukoisti noin 1400 eaa. Kotosh perustettiin jo esikeraamisella ajalla joskus 2500 tai 2200 eaa.
 
Alkujakso näyttää loppuneen dramaattisesti, [[Las Haldas]]in porrastyö jäi kesken noin 900-700 eaa. Kyse voi olla ilmastonmuutoksesta, joka ajoi kansan kapinaan vallassa ollutta pappisvaltaa vastaan, kun ruoka loppui, tai valloitusretkestä, jonka suoritti vihamielinen intiaanikulttuuri.{{kenen mukaan}}
valloitusretkestä jonka suoritti vikamieline intiaanikulttuuri.
Näihin aikoihin maissin viljely alkoi Perun rannikolle.<ref name="Bruceowen" />
 
<!--
 
http://www.metmuseum.org/toah/ht/03/sa/ht03sa.htm
 
• ca. 2000 B.C. The so-called Temple of the Crossed Hands, a large square building with mud reliefs of crossed human arms in an interior chamber, is built at Kotosh in the north central Andean highlands. Constructed on top of an earlier building, it too will function as a base for a later structure. Objects of baked clay are associated with the temple; fired clay bowls appear at the site about 200 years later.
 
• ca. 1800 B.C. El Paraíso, one of a number of significant centers on Peru's central Pacific coast, is inland from the seashore and uses quarried stone for ceremonial buildings and platform mounds, the latter arranged in a U shape. Located near arable land, El Paraíso undertakes agricultural irrigation. These central coast developments are umbrellaed by the term Manchay.
 
• ca. 1700 B.C. Construction begins on the pyramid at the site of Cerro Sechin in the north-central valley of Casma. Built of conical adobes set in clay mortar, the pyramid is placed at the base of a hill and is quadrangular in plan. Smaller buildings flank each side.
 
• ca. 1600 B.C. Ceramic vessels at Ecuador's Valdivian centers undergo formal and decorative changes. Machalilla ceramics replace Validivian ones, with a significant addition of the stirrup spout bottle. The bottle, where two spouts join to become one terminal, is much favored in northwest South America for hundreds of years.
 
• ca. 1500 B.C. The Huaca de los Reyes, a grand building complex of plazas, sunken courts, colonnades, towers, and adobe sculptures, is built of stone and clay mortar at the site of Caballo Muerto in Peru's Moche Valley. It is but one of the impressive building complexes of the period on the north and central Pacific coast of Peru.
 
• ca. 1500 B.C. Gold is hammered into thin foil and placed in the hands and mouth of a youth upon burial at the central highland site of Waywaka in Peru. The gold foil is the first evidence for the working of metals in South America.
 
• ca. 1450 B.C. A Garagay in the Rimac Valley friezes of finely modeled clay decorate a temple wall. Painted yellow, blue, red and white, the friezes depict fanged supernaturals combining elements of spiders with anthropomorphic features.
 
• ca. 1400 B.C. The site of Cotocollao north of Quito, where ceramic vessels show similarities to those of Machalilla and later Chorrera ones, maintains trading contacts with the coast.
 
• ca. 1350 B.C. In Peru's Lurín Valley, an anthropomorphic figure over two feet high, and made of a bottle gourd painted with polychrome slip is buried in a temple mound at the site of Mina Perdida. Perhaps the representation of a mythic ancestor, the image has a prominent upper lip from which six large canines protrude.
 
• ca. 1300 B.C. At Cerro Sechin a stone wall is built around the stepped pyramid and its outer buildings. The slabs are embellished with shallowly engraved images of warriors and rulers as well as images of dismembered human figures.
 
• ca. 1200 B.C. Rich burials placed in the Cupisnique quebrada (ravine) between the northern Peruvian valleys of Chicama and Jequetepeque include numerous ceramic stirrup spout vessels of distinctive, sculptural style. Cupisnique has given its name to the cultural developments of this period on the wider north coast.
 
• ca. 1200 B.C. Chorrera ceramics of southwest Ecuador develop out of earlier Valdivia and Machalilla traditions, but are further refined with well-finished surfaces and an enhanced repertory of forms.
 
• ca. 1200 B.C. Machalilla ceramic vessels are traded long distances from the coast. They have been found at Narrío sites in the highlands and at Tayo Cave on eastern slopes of the Andes.
 
• ca. 1100 B.C. A massive flat-topped mound known today as the Old Temple at the site of Chavín de Huántar is built. At a height of 9800 feet in the Andes' Callejón de Conchucos, its U-shaped layout recalls earlier coastal complexes. The huge construction has a rubble core sheathed with polished slabs of granite, sandstone, and limestone.
 
• ca. 1100 B.C. The architectural complex at Cardal in Peru's Lurin Valley has several rectangular plazas, ten sunken circular courts, and a central pyramid with a stairway more than eighteen feet wide. Its rubble core is surfaced with white clay. A relief band of giant interlocking teeth and upper fangs decorates the walls of the entryway to the central atrium.
 
 
http://bruceowen.com/worldprehist/3250s19.doc
 
 Initial Period 2000-800 BC
 so called because it was the time of the first (initial) use of ceramics
 these dates fall around the end of the latest periods we looked at in Mesopotamia and Egypt
 subsistence shifted from mostly marine resources to more irrigated agriculture, as people moved further up into the coastal segments of the river valleys
 root crops (potatoes, oca, ulluco, manioc [yuca] etc.) plus beans, squashes, fruits
 maize still rare or absent on the coast, just appearing in the highlands
 no consensus on why they shifted to depend more on irrigated crop production
 they began making ceramic vessels, maybe for boiling starchy crops
 organization
 highly variable, regional (patchy) pottery styles suggest lots of small, closed, self-sufficient groups
 the larger valleys had several ceremonial centers at this time, each center apparently associated with a small, local canal system and the people living on the land that it watered
 the canal systems were still of a scale that a village could manage
 much greater elaboration of monumental architecture
 similar in concept to the Late Preceramic, but
 many more ceremonial sites
 much bigger and more elaborate constructions
 continued the practice of repeated interment and rebuilding
 structures started to feature large adobe friezes, often painted in bright colors, visible to crowds in plazas
 U-shaped mound complexes (Initial period, 2000 - 800 BC)
 About 20 major U-shaped complexes known
 U-shaped arrangement of central and flanking mounds with interior plaza
 stairway up the center front, forming a dramatic entrance to the top of the main mound
 Huaca la Florida
 1750-1650 BC
 6.7 million person-days, not including leveling the area, plastering, modeling, and painting the outsides
 And there are others even larger!
 Plazas up to 30 ha!
 Las Haldas
 another large Initial period U-shaped mound complex
 Cardal
 A smaller U-shaped center
 entrance stairway flanked by painted clay frieze of a gigantic mouth with interlocking teeth and canines 1 m long
 painted cream, yellow, red, and black
 small habitation areas nearby
 contemporary with similar centers, one just 1 km away, another 5 km away
 suggests that small groups built and used them
 on top of central mound, several burials
 both male and female
 presumably important people
 but grave goods were limited: a few ordinary ceramics; one old man had a necklace of sea lion teeth and earspools made from porpoise vertebrae
 Garagay
 1640-900 BC
 3.2 million person-days
 painted relief of shaman (?) using a hallucinogen?
 Huaca de los Reyes
 further north on the coast
 U-shaped complex with colonnades facing three sides of a main rectangular plaza
 facades had large, modeled clay sculptures of anthropomorphic heads with fangs, toothy feline mouths, etc, painted in green, cream, and black
 estimated 960 person-years to build
 Generalizations about the Initial period coastal U-shaped mound tradition
 social stratification
 some elite burials, but "elite" did not have a lot of fancy goods
 some residences on top of main mound at Cardal would presumably be for elites
 but their refuse was like that in ordinary houses
 i.e. weak stratification
 maybe a cargo system?
 or acquired, not hereditary status, so that wealth did not accumulate over generations in certain families?
 no signs of large settlements over a few thousand people
 in the Initial period Casma valley: an extreme case
 Sechín Alto
 oldest date is 1720 BC, construction presumably started even earlier
 Twice the volume of Huaca La Florida
 over 13 million person-days to build
 that is 36,000 person-years (without weekends off!)
 (still only one eleventh of the estimate for the great pyramid at Giza: 400,000 person-years)
 final form reflects around 1000 years of rebuilding!
 incredible cultural conservatism, comparable to Mesopotamian temples
 250 x 300 m at base (7.5 ha, bigger than the entire town of Jericho!)
 base is bigger than the Great Pyramid at Giza or the Pyramid of the Sun at Teotihuacan
 this single platform mound would cover the entire SSU main quad and all of Stevenson, Darwin, and the library
 44 m tall (143 feet) at highest point
 like a 9-story building!
 area in front of main mound:
 four successive rectangular courts
 3 with sunken circular plazas
 total 1.4 km long (close to a mile long!)
 Cerro Sechín
 much smaller than Sechín Alto
 not a mound or U-shaped structure, but a room complex at the foot of a hill
 originally adobe, with large cats and fish modeled and painted on the front at different times
 stone sculpture wall built around 1520 BC, after numerous earlier rebuildings and expansions
 What does the wall mean?
 “Medical school” (not very likely)
 Warfare?
 residential sites were not defensible at this time
 sites were on flat land near irrigable areas, not on hilltops or ridges
 they did not have defensive walls
 and no other evidence of significant warfare
 like lots of burials with traumatic injuries
 or lots of weapons in burials or other contexts
 maybe warfare was real but rare?
 or even so rare as to be a historical to mythical memory?
 or it was some sort of ritualized conflict different from our concept of warfare, such that defenses were not appropriate?
 the Andean concept of tinku
 scheduled, organized fight between villages or descent groups
 often resulting in real injuries or deaths
 Pampa de las Llamas / Moxeke (2000 - 1500 BC) (Still Casma valley)
 about 200 ha!
 over twice the area of the entire SSU campus!
 a complex with two big mounds connected by plazas, and a lot of smaller ceremonial and residential buildings
 Moxeke main mound
 stepped pyramid/platform mound
 160 x 170 m at base (a bit over a third the area of Sechín Alto)
 would cover most of the main SSU quad and library
 30 m high (98 feet)
 10 m (33 feet) up on the sides were huge painted sculptures in niches, clearly for viewing from the ground
 front had huge niches occupied by sculptural figures
 presumably the setting for ceremonies mean to be appreciated by a sizable crowd located in the plaza
 Huaca A
 very different from Moxeke main mound
 broad platform with a complex of rooms on top with very high walls (4-7 m, roughly 16 feet), many with niches
 mostly built of fieldstones set in mortar, with surfaces plastered and painted white
 136 m x 119 m (a little smaller than Moxeke main mound)
 originally painted white, with huge feline (cat) paintings around entrance
 no evidence that people lived in Huaca A
 no hearths, no food garbage
 the rooms were for storage?
 very little evidence of what would have been stored there
 not surprising; if it had any value, it would have been removed
 pollen from niches suggests cotton, beans, potatoes, peanuts
 rodent bones also suggest storage
 administrative rooms?
 Numerous platforms along the edges of the huge plaza between Huaca A and Moxeke main mound
 some had residences behind them, built in the fieldstone and mortar style of Huaca A
 these were presumably residences of the elite who were associated with the attached platform mound
 but the garbage in these residences is similar to the plainer ones further from the plaza
 so does the architectural difference indicate a status hierarchy, or not?
 low-status housing a little further away from Huaca A and the plaza
 perishable buildings, with probably cane walls set along stone footings
 less regular plans
 hearths smaller
 not connected to or aligned with public architecture
 domestic refuse similar to the better-built residences
 generalities about the Initial period Casma valley
 no craft workshops known, nor fine goods that would imply craft specialists
 except the sculptures, paintings, and buildings themselves
 no really large concentrations of population
 no large-scale irrigation works
 still no impressive elite burials
 But--
 huge monumental architecture
 maybe storage at Huaca A
 possibly higher-status residences associated with the fancy buildings
 So, was it a complex society, or even a state?
 Crisis on the coast: 900 - 700 BC
 end of Initial Period - beginning of Early Horizon
 coastal people started growing maize, maybe introduced from the highlands
 collapse of the U-shaped temple tradition
 Las Haldas: stairway plastering job stopped halfway through
 leaving pegs and string in place
 never rebuilt again
 Cardal: painted clay and straw mannequin / deity left laying on the main staircase
 many other examples of unfinished projects, all apparently dating to roughly the same period
 Started building fortresses for the first time (or are they something else?)
 but people continued to live in villages and small towns of up to several thousand people
 warfare seems to have changed from rare or symbolic to real (but this is still being debated)
 Chanquillo
 an example of a fortress
 high, defensible point
 double round outer walls, baffled entries, limited interior space
 but some features aren’t right
 not much storage, no water source...
 doors that could be barred from the outside
 some seem to “defend” bedrock outcrops
 maybe they are really some sort of ritual constructions, possibly related to tinku?
 other examples were rectangular or irregular in shape
 all in defensible locations
 typically have complex, baffled gates
 all have massive walls
 in any case, this is a radically different tradition
 together with adoption of maize, and changes in pottery and textile style, this architectural and ceremonial change is attributed to a powerful wave of influence from the highlands… but why, how, and what was it?
 
-->
 
== Perun alkujakson keskuksien ajoituksia ==
 
<!--
http://www.tiwanakuarcheo.net/10_prehistory/GUIAInitialtxt.htm#metallurgy
<table
class="td" frame="void" cellpadding="4" cellspacing="0"
bordercolor="#990000" border="1" width="358">
<tr>
<td width="200">Moche valley</td>
<td width="258">1 &nbsp; Caballo Muerto</td>
</tr>
<tr>
<td width="200">South of Casma</td>
<td width="258">2 &nbsp; Las Haldas</td>
</tr>
<tr>
<td width="200" valign="top">Casma valley</td>
<td width="258"><ul>
<li>Cerro Sechin</li>
<li>Sechin Alto</li>
<li>Pampa de las Llamas</li>
<li>Moxeke</li>
</ul>
</td>
</tr>
<tr>
<td width="200" valign="top">Chillon valley</td>
<td width="258">3 &nbsp; El Paraiso</td>
</tr>
<tr>
<td width="200" valign="top">Rimac valley</td>
<td width="258">4 &nbsp; La Florida</td>
</tr>
<tr>
<td width="200" valign="top">Lurin valley</td>
<td width="258">5 &nbsp; Cardal</td>
</tr>
<tr>
<td width="458" valign="top" colspan="2" align="center"><em>Highland sites</em></td>
</tr>
<tr>
<td width="200" valign="top">Cajamarca</td>
<td width="258"><ul>
<li>Huacaloma</li>
<li>Kunturwasi</li>
<li>Pacomanpa</li>
</ul>
</td>
</tr>
<tr>
<td width="200" valign="top">Ancash</td>
<td width="258"><ul>
<li>Chavin de Huantar</li>
</ul>
</td>
</tr>
</table>
-->
 
{| {{prettytable}}
Rivi 395 ⟶ 87:
 
== Aiheesta muualla ==
 
*http://www.jqjacobs.net/andes/coast.html
*[http://www.tiwanakuarcheo.net/10_prehistory/GUIAInitialtxt.htm#metallurgy The Initial Period]
 
{{Esikolumbiaaniset intiaanikulttuurit}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Perun_varhaiskeraaminen_kausi”