Ero sivun ”Suomensukuinen” versioiden välillä

Suomensukuisten kielten puhujien muodostama '''Suomen suku''' ajateltiin 1800-luvulla kansallisen heräämisen aikana ja vielä pitkälle 1900-luvullekin ryhmäksi, jolla on yhteinen geneettinen alkuperä. Esimerkiksi [[Aarno Karimo]] kirjoitti kirjassaan [[Kumpujen yöstä]] (1929-1932): ''Suomen suvun alkukoti on monien tutkijain mielestä etsittävä Uralin vuoriston ja Volgan mutkan väliseltä alueelta. Useat otaksuvat suomalaisten asuneen alkujaan Volgan ja Väinäjoen latvoilla...'' Kirjassa on myös kuvitteellinen kertomus Uralin lähistöllä asuvan suvun päämiehestä Jorosta, joka käskee poikansa Tuiran etsiä maata lännestä. Tuiran jälkeläiset löytävätkin tuhatvuotisen vaelluksen jälkeen Suomen. Tämänkaltaisten vaelluskertomusten esikuvana pidetään raamatun kertomuksia, joissa kansa vaeltaa ja saapuu luvattuun maahan.

Nykytietämyksen mukaan uralilaisten kielten puhujiin kuuluu useita selvästi erilaisia geneettisiä tyyppejä, joten minkäänlaista geneettistä Suomen sukua ei ole. Geneettis-kielellisenä Suomen sukuna voitaisiin pitää enintään itämerensuomalaisten kielten puhujia, jos täysin niitäkään. Myöskään mitään Suomen suvun yhtenäistä muinaiskulttuuria tai -uskontoa ei ole ollut olemassa. Tästä huolimatta jonkinlainenon epämääräinensäilynyt tunnekansan taikeskuudessa jonkinlainen käsitys ja ihanne suomensukuisten kansojen yhteenkuuluvuudesta. on[[Heimosodat|Heimosotia]] syntynytperusteltiin jaaikoinaan säilynytyhteenkuuluvuudella, 1800-luvultamutta lähtien.ne ulottuivatkin vain itämerensuomalaisten kansojen vanhoille asuinalueille.