Ero sivun ”Kangasalan urkutehdas” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Historia: Kangasalan Urkurakentamo -linkki, jos siitä nyt oma artikkeli halutaan jatkossa pitää...
Drefer (keskustelu | muokkaukset)
Kieliasua muutettu.
Rivi 1:
[[Tiedosto:Kangasala church organ.jpg|thumb|right|270px|Tehtaan seuraajan [[Kangasalan Urkurakentamo]] Oy:n rakentamat [[Kangasalan kirkko|Kangasalan kirkon]] urut]]
 
'''Kangasalan urkutehdas''' oli [[Suomi|Suomen]] ensimmäinen [[urku]]tehdas ja se hallitsi aikansa urkumarkkinoita Suomessa.<ref name="telma">{{Lehtiviite | Tekijä = Ahola, Teemu | Otsikko = Soittimia isältä pojalle | Julkaisu = Telma | Ajankohta = 11.12.2009 | Vuosikerta = | Numero = 4/2009 | Sivut = 50–51 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Työturvallisuuskeskus TTK, Työsuojelurahasto TSR | Tunniste = ISSN 1797-2741 | www = http://www.digipaper.fi/telma/36626/ | www-teksti = Lehden verkkoversio | Viitattu = 12.1.2010}}</ref> Kangasalan urkutehdasSe oli neljässä sukupolvessa toiminut perheyritys, joka valmisti vuosina 1844–1983<ref name="hotelli">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hotelli-urku.fi/fin/historia/ | Nimeke = Urkutehtaan historia| Julkaisija = Hotelli Urku | Viitattu = 12.1.2010}}</ref> yli tuhat urkua.<ref name="telma" /> Urkutehdas oli [[Kangasala]]n merkittävimpiä vaikuttajia ja useina vuosikymmeninä kunnan suurin teollinen työntantajatyönantaja.<ref name="hotelli" /> Suurin osa suomalaisten kirkkojen uruista ja suuri osa Suomen koulujen harmoneista<ref name="hotelli" /> on valmistettu Kangasalla.
 
== Historia ==
 
Kangasalan urkutehdas aloitti toimintansa vuonna 1844, jolloin senaatti antoi urkujen rakennusoikeuden Ruotsissa [[Vestmanlanti]]n Kilan pitäjässä syntyneelle [[Anders Thulé]]lle, joka oli aikaisemmin työskennellyt työnjohtajana ruotsalaisen Gustaf Anderssonin urkurakentamolla. Thulén ensimmäiset omalla nimellä rakennetut urut valmistuivat vuonna 1844 Tammisaaren kirkkoon ja toiset vuonna 1845 Kangasalan kivikirkon ensimmäisiksi uruiksi.<ref name="hotelli" /> Thulén aikana yritys oli enemmänkinenemmän käsityöverstas kuin urkutehdas. Urkumestarin itsensä lisäksi tehtaalla työskenteli [[oppipoika|oppipoikia]] ja [[kisälli|kisällejä]].<ref name="telma" />
 
Anders Thulén poika Bror Axel Thulé toimi tehtaan johtajana vuosina 1872–1911. Hän sai oppinsa isänsä rakentamossa, seurasi alan kehitystä ulkomailla ja teki useita keksintöjä ja parannuksia urkuihin.<ref name="hotelli" /> Bror Axel Thulén aikakaudella tehtaan tuotantokapasiteetti kasvoi, tuotantovälineistö koneellistui ja työntekijämäärä lisääntyi.<ref name="telma" /> Aikakauden huomattavimmat urut olivat silloiset Suomen suurimmat, vuonna 1885 valmistuneet Tampereen [[Aleksanterin kirkko|Aleksanterin kirkon]] 33-äänikertaiset urut.<ref name="hotelli" />
Rivi 10 ⟶ 11:
Vuonna 1911 tehdas siirtyi Bror Axel Thulén pojalle [[Martti Tulenheimo]]lle. Hänen aikanaan tehdas laajennettiin nykyiseen kokoonsa ja tehtaaseen perustettiin myös harmoniosasto. Tulenheimon aikana rakennettiin Suomen suurimmat urut [[Lapuan kirkko]]on ja tehdas sai myös kansainvälistä arvostusta.<ref name="hotelli" />
 
Aikanaan tehtaan toimintaa jatkoi Martti Tulenheimon poika, insinööri Pertti Tulenheimo. Hänen aikanaan tehdas oli Pohjoismaiden suurin, enimmillään tehtaassa oli sata työntekijää. Pertti Tulenheimon kaudella rakennettiin mm.muun muassa [[Finlandia-talo]]n konserttiurut.<ref name="hotelli" />
 
Kangasalan urkutehdas teki konkurssiinkonkurssin vuonna 1983. Tämän jälkeen urkujen rakentaminen jatkui paikkakunnalla (tosin eri tiloissa) [[Kangasalan Urkurakentamo]] Oy:ssä vuoteen 1995, jolloin rakentamo toimitti viimeiset urkunsa [[Pirkkalan kirkko|Pirkkalan uuteen kirkkoon]].
 
== Tehdas nykyään ==