Ero sivun ”Solidaarisuus” versioiden välillä

Bourgeois otti käyttöön myös termin solidarismi kuvaamaan solidaarisuuteen pohjautuvaa poliittista [[ideologia]]a. Solidarismi oli täsmällinen ja selkeä ajatusrakennelma, jonka myös radikalismi pystyi sulauttamaan itseensä, ja se ryhtyikin pitämään sitä omana aatteellisena ilmentymänään. Bourgeois’n solidarismia alettiin vuosisadan vaihteen jälkeen pitää lähes [[kolmas tasavalta|kolmannen tasavallan]] virallisena aatteena. Hänen solidarismissaan yhdistyi aineksia sekä Durkheimin solidaarisuusteoriasta että [[Louis Pasteur|Pasteurin]] ja [[Charles Darwin|Darwinin]] teorioista, ja se muodosti vaihtoehdon klassisen liberalismin ja työläisten [[kollektivismi]]n vastakkainasettelulle. Bourgeois korosti ihmisten välisen riippuvuuden tuottamaa solidaarisuutta myönteisenä ja kaiken inhimillisen kasvun kannalta myönteisenä asiana. Solidarismi yhdisti siten ihmisten luonnollisen riippuvuuden toisistaan solidaarisuuteen moraalisena päämääränä. Vaikka solidarismi-aate sai erilaisia seuraajia ja tulkintoja, niille oli yhteistä sekä valtion sosiaalisen vastuun että kansalaisten yhteistyön korostaminen.<ref name=Vanamo/><ref name=Liukko/>

Solidaarisuus sisältyy Suomessa myös jossain määrin [[Keskustapuolue]]en arvoihin, muun muassa työllisyyspolitikassa ja EU:n jäsenvaltioiden keskinäisissä suhteissa.<ref name=KeskEU/><ref name=Kreformi/>. Sillä ei kuitenkaan ole kovin näkyvää sijaa puolueen ohjelmissa, vaikka esimerkiksi puoluettasolidaarisuutta lähelläyhtenä perusarvonaan olevankorostavaa [[Pellervo-Seura|pellervolaisenpellervolaista]] [[osuustoiminta]]liikkeenliikettä pohjanaon ovatyleisesti pitkältipidetty Charlesjuuri Gidenkeskustaa luomalähellä osuustoiminnanolevana.<ref tieteellinenname=hamalainen/><ref teorianame=Pellervo/><ref ja solidarismin aate.{{lähde}}name=finnica/>