Ero sivun ”Tihon (patriarkka)” versioiden välillä

Maaliskuun vallankumouksen jälkeen ortodoksinen kirkko kokoontui kirkolliskokouksen 15. elokuuta 1917. Maallikkoja oli 314 ja papistoa 250 henkeä. Kokous päätti lakkauttaa Pietari Suuren perustamaperustaman ''[[Pyhin Hallitseva Synodi|Pyhimmän Synodin]]'' ja valita patriarkka, ja piispankokous vahvisti päätöksen. Patriarkalle annettiin apuneuvoiksi uusittu Pyhä Synodi ja kirkkoneuvosto. Patriarkaksi valittiin arvalla munkkipiispa Tihon (Tihon Belavin).

Patriarkka Tihon julkaisi 19. tammikuuta 1918 kiertokirjeen, jossa hän tuomitsi uskonnon vastaiset toimet ja vainot. Hän varoitti yhteistyöstä ''”uskonnon vihollisten”'' kanssa.<ref> Laitila 1991, s.90 </ref> Sisällissodan päätyttyä vuonna 1920 patriarkka Tihon totesi, että ainakin 322 piispaa ja pappia oli teloitettu vuoden 1917 jälkeen. Vuonna 1922 uskovaisten teloitusmäärä nousi 8&nbsp;100 henkeen, joista 28 oli piispoja ja 1&nbsp;215 pappeja.<ref>Hakkarainen 2002, s. 57</ref>