Versio 21. tammikuuta 2012 kello 16.45 muokkaa B. Nuhanen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 5 741 muokkausta lähteetön ja turha ← Vanhempi muutos		Versio 21. maaliskuuta 2012 kello 18.15 muokkaa kumoa 128.214.198.56 (keskustelu) täydennys Uudempi muutos →
Rivi 18: }} '''Leivinhiiva''' (''Saccharomyces cerevisiae'') on [[kotelosienet\|kotelosieniin]] lukeutuva [[yksisoluiset\|yksisoluinen]] [[sieni]]laji. Se on yksi vanhimmista [[leipä\|leivän]] kohotusaineista, jolla saadaan [[leivonnainen\|leivonnaisten]] pehmeä ja kuohkea rakenne. Hiiva on elävä [[Mikrobi\|hyötymikrobi]]. Tuoreena hiiva on kimmoisaa ja väriltään vaaleanharmaata. Se on elävää solukkoa, joka suotuisissa olosuhteissa alkaa toimia ja lisääntyä. Yhdessä grammassa hiivaa on 10 miljardia 0,01 mm:n suuruista solua. Kaupasta ostettu hiiva koostuu yhteenpuristetuista hiivasoluista.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.suomenhiiva.fi/trendit/useimmin.html \| Nimeke = Useimmin hiivasta kysyttyä \| Tekijä = Suomen Hiiva \| Viitattu = 29.8.2010}}</ref><ref>Päivi Immonen, Aura Liimatainen, Päivi Palojoki: Hyvää pataa, Kotitalouden taitokirja s. 290, WSOY 2004, ISBN 951-0-28131-X</ref> ==Käyttö== [[Image:Dry yeast.jpg\|thumb\|left\|Kuivahiivaa.]]Hiivaa myydään monessa eri muodossa. Sitä on saatavana puristehiivan eli perinteisen tuorehiivan lisäksi muun muassa kuivahiivana, jossa hiiva on pieninä kuivina rakeina. Kuivahiivan aktivoimiseen tarvitaan lämpimämpi neste kuin tuorehiivalle. Lisäksi on saatavilla nestemäistä hiivaa eli hiivakermaa, jota käytetään pääasiassa panimo- ja leipomoteollisuudessa sekä pikahiivaa, jota käytetään esimerkiksi [[kilju]]n ja [[kotiviini]]n valmistukseen. Nykyään leivän valmistamisessa voidaan käyttää myös keinotekoisia kohotusaineita, kuten [[leivinjauhe]]tta. Leivonnassa hiiva sekoitetaan jauhojen, suolan ja lämpimän veden (tai maidon) kanssa. [[Taikina]] vaivataan ja jätetään sitten kohoamaan ennen paistamista. ~~Hiiva~~Hiivasolut ~~muuttaa~~alkavat kasvaa taikinassa. Ne käyttävät energiakseen taikinan sisältämiä [[hiilihydraatti\|hiilihydraatteja]], jolloin [[käyminen\|käymistuotteena]] vapautuu ~~hiilidioksidiksi~~[[hiilidioksidi]]a. Hiilidioksidikuplat aiheuttavat taikinan nousemisen. Paistettaessa hiivasieni kuolee. ==Biologiset ominaisuudet== Toimiakseen ~~tarkoituksen~~tarkoituksensa mukaisesti hiiva tarvitsee aikaa, lämpöä ja ravintoa (esim. sokeri, hunaja) sekä nestettä (esim. maito, vesi). Hiiva saa ravintoa myös jauhojen [[Tärkkelys\|tärkkelyksestä]] ja lämmönlähteeksi käy kädenlämpöinen neste. Taikinan peittäminen liinalla ja sijoittaminen lämpimään paikkaan auttaa kohottamisessa. Hiiva saa aikaa toimia, kun taikinan, [[Taikinajuuri\|juuren]] tai leivonnaisten annetaan rauhassa kohota. Kohoamisen aiheuttaa [[hiilidioksidi]]. Lämpimässä uunissa kaasut laajenevat edelleen ja niin hiivaleivonnaiset tulevat kuohkeiksi. Tähän kohoamiseen ja kuohkeaksi tulemiseen hiiva tarvitsee erityisen sitkoverkon. Hiivataikinaan laitetaan aina [[vehnä]]jauhoja, sillä juuri vehnäjauhoissa on eniten sitkoa muodostavaa [[proteiini]]a. Sitkoverkko syntyy taikinaa alustettaessa.<ref>Minna Löytty-Rissanen, Leena Näveri, Liisa Haverinen: Kotitaloustaito, s. 176, Tammi 2003 ISBN 951-26-4385-5</ref> Taikinaverkko luodaan jauhovalinnalla ja riittävällä vaivauksella. Hiivan tuottama kaasu vain laajentaa taikinaverkkohuokosia.

Ero sivun ”Leivinhiiva” versioiden välillä