Ero sivun ”Lauri Kettunen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.6) (Botti lisäsi: vep:Lauri Kettunen |
Lauri Kettunen (urheilija) |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee tieteilijää. [[Lauri Kettunen (urheilija)|Lauri Kettunen]] käsittelee urheilijaa.}}
'''Lauri Einari Kettunen''' ([[10. syyskuuta]] [[1885]] [[Joroinen]] – [[26. helmikuuta]] [[1963]] [[Helsinki]]<ref>[http://www.uppslagsverket.fi/bin/view/Uppslagsverket/KettunenLauri?template=highlightsearch&search=kettunen%20lauri%20einari Uppslagsverket.fi] viitattu 27.12.2011</ref>) oli merkittävä [[suomen murteet|suomen kielen murteiden]] ja [[itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaisten kielten]] tutkija.<ref>Hänninen & Koponen, s. 3, 10</ref> Uransa aikana Kettunen muun muassa toimi professorina [[Tarton yliopisto|Tarton]] ja [[Helsingin yliopisto]]issa.
Rivi 9 ⟶ 10:
Kettusesta tuli Helsingin yliopiston suomen kielen dosentti vuonna 1914. Sittemmin hän toimi [[Tarton yliopisto]]n itämerensuomalaisten kielten professorina vuosina 1920–1925.<ref>Hänninen & Koponen, s. 16</ref> Tämän jälkeen Kettunen työskenteli Helsingin yliopiston suomalaisen filologian vt. apulaisena. Vuonna 1929 Kettunen nimitettiin [[Helsingin yliopiston suomen kielen professori|Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten ylimääräiseksi professoriksi, jota virkaa hän hoiti vuoteen 1938 asti. Virka muutettiin vuoden 1939 alusta viron ja sen lähisukukielten varsinaiseksi professuuriksi. Tästä virastaan Kettunen jäi eläkkeelle vuonna 1953.<ref>Hänninen & Koponen, s. 21, 78</ref> Virkavapaiden avulla hän toimi myös yliopisto-opettajana [[Budapest]]issa Eötvös-Collegiumissa vuosina 1935–37 ja 1941–44.<ref>Kettunen 1960, s. 265, 278, 284, 352, 362 </ref>
Lauri Kettunen osallistui aktiivisesti [[Kotikielen Seura]]n, [[Suomalais-ugrilainen seura|Suomalais-ugrilaisen Seura]]n ja [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n toimintaan.<ref>Kettunen 1960, s. 318 </ref> Vuonna 1959 Kettunen sai Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinnon (500
Kettusella oli usein voimakkaita näkemyksiä ja hän kiisteli moneen otteeseen [[Lauri Hakulinen|Lauri Hakulisen]] kanssa muun muassa kielen historiasta.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Irma Lonka | Otsikko = Opiskelijan muistikuvia Lauri Hakulisesta | Julkaisu = Virittäjä | Ajankohta = 1999 | Vuosikerta = 103 | Numero = 4 | Sivut = 598–603 | Viitattu = }}</ref> Useammassa kuin yhdessä kiistakysymyksessä on vasta myöhempi tutkimus kyennyt osoittamaan "rabulisti Kettusen" näkemyksen oikeaksi.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Päivi Rintala | Otsikko = Suomen kirjakielen normeista | Julkaisu = Sananjalka | Ajankohta = 1992 | Vuosikerta = 34 | Sivut = 47–68 | Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = Suomen kielen seura }}</ref> Kielenhuollossa Kettunen edusti usein vapaamielisempää kantaa kuin Hakulinen ja [[E. A. Saarimaa]], jonka oppaan ''Hyvää ja huonoa suomea'' eräänlaiseksi vastapainoksi Kettunen kirjoitti oman opaskirjansa ''Hyvää vapaata suomea''.
| |||