Ero sivun ”Sähkömagneetti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kuva |
sähkömagneettityyppejä |
||
Rivi 3:
Tavallisimmin sähkömagneetin muodostavat rautainen sydän ja sen ympärille [[käämi]]ksi kierretty sähköjohdin. Rautasydän [[Magnetoituma|magnetoituu]], kun johtimessa kulkee sähkövirta, mutta virran lakattua sydämeen jää vain heikkoa [[Remanenssi|jäännösmagnetismia]].
==Historia==
Ensimmäiset todisteet magnetoitumisen ja liikkuvan [[sähkövaraus|varauksen]] välisestä suhteesta havaitsi vuonna 1820 tanskalainen tiedemies [[Hans Christian Ørsted]], joka havaitsi kompassineulan heilahtelun virtajohdon lähellä.
==Erilaisia sähkömagneetteeja==
===Rautasydämiset sähkömagneetit===
Kaikkein tavallisin sähkömagneetin käyttökohde on sähkömekaniiset laitteet. [[Rele]]et ja [[sähkömoottori]]t sisältävät monenlaisia ja -kokoisia sähkömagneetteja. Myös [[muuntaja]]t ovat eräänlaisia sähkömagneetteja vaikka ne eivät synnytäkään merkittävää ulkoista magneettikenttää.
===Suprajohtava sähkömagneetti===
Sovelluksissa, joissa tarvitaan voimakasta, hyvin vakaata magneettikenttää käytetään usein ilmaydämistä [[suprajohde|suprajohtavaa]] magneettia. Suprajohtava magneetti ei kuluta tehoa vaan sen käämiin syötetty sähkövirta kiertää (periaatteessa) häviöttömästi ja ylläpitää vakaan magneettikentän. Tärkeä suprajohtavien sähkömagneettien käyttöalue on [[magneettikuvaus]].
==Käyttökohteita==
| |||