Wikipedia

Ero sivun ”Sävelasteikko” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
WikitanvirBot (keskustelu | muokkaukset)
72 889 muokkausta
p r2.7.1) (Botti lisäsi: ku:Gam
määritelmän tarkennus, uudelleenjärjestelyä ja tarkennuksia sekä uusi väliotsikko
Rivi 3:
{{korjattava/määritelmä|ei liity mitenkään siihen mitkä ovat "yhdellä kertaa käytettävissä"}}
{{lähteetön}}
'''Sävelasteikko''' (eli '''skaala)''' tarkoittaa sarjaaperäkkäisten sävelkorkeuksiasävelkorkeuksien sarjaa, jotkarajattua säveljoukkoa, ovatjonka yhdellävaraan kertaamusiikki käytettävissärakentuu. Eri [[kulttuuri|kulttuureissa]] on eri aikoina ollut monia erilaisia sävelasteikoita. Nykyisin [[Länsimainen musiikki|länsimaisessa musiikissa]] ovat tärkeimmässä asemassa diatoninen, pentatoninen ja kromaattinen asteikko.
 
Huomattavaa on, että sävelasteikossaSävelasteikko ei otetaole kantaasidottu sävelten absoluuttisiin korkeuksiin, vaan ainoastaan sävelten keskinäisiin korkeuseroihin. Sävelasteikko voidaan siis [[transponointi|transponoida]] eli siirtää [[sävellaji|toiselle korkeudelle]], ja kyse on edelleen samasta sävelasteikosta, kunhan sävelten keskinäiset korkeuserot pysyvät samoina. ▼
Jotkin [[Soitin|soittimet]] on viritetty juuri tiettyyn asteikkoon, ja sellaisilla soittimilla voi soittaa ainoastaan tietyssä [[sävellaji]]ssa.▼
 
==Sävelasteikon rajaaminen==
Periaattessa erikorkuisia säveliä on olemassa [[ääretön]] määrä. Yleensä musiikissa käytetään rajattua säveljoukkoa eli jotain sävelasteikkoa:
 
#Periaattessa erikorkuisia säveliä on olemassa [[ääretön]] määrä, mutta yleensä musiikissa rajataan käytettävien sävelten määrä tavalla tai toisella. [[Kuuloaisti|Ihmisen kuulo]] ei pysty käsittelemään kovin matalia tai korkeita ääniä. Ihminen ei käytännössä pysty kuulemaan alle 20 [[hertsi|Hz]]:n tai yli 20 000 Hz:n taajuuksia, joten niitä ei kannata käyttää musiikissa. Kuulon kyky erotella eritaajuisia ääniä on möys rajallinen, esimerkiksi 0,5 Hz:n eroa äänenkorkeudessa on hyvin hankala havaita.{{lähde?}}
# Kaikki [[sävel|sävelet]] eivät soi hyvin yhteen vaan kuulostavat samanaikaisesti tai peräkkäinkin soitettuina riitasointisilta tai epävireisiltä. Se, mikä koetaan riitasointisena, riippuu kuulijasta ja kulttuurista. [[Dissonanssi|riitasointisena]] eli riitasointu (riitasointisuusdissonoivana, dissonoivuus)mikä jataas [[konsonanssi|tasasointisena]] (tasasointisuuseli konsonoivana, riippuu kuulijasta ja kulttuurista. Dissonoivuus ja konsonoivuus) perustuvat kuitenkin vahvasti myös fysiikkaan ja matematiikkaan, eivätkä ne siksi ole pelkästään kulttuurisidonnaisia käsitteitä{{lähde?}}. Yleensä länsimaisessa musiikissa on suosittu mahdollisimman "puhtaita" säveliä, mikä on toisaalta rajoittanut käytössä olevaa sävelvalikoimaa.▼
# Kuulon kyky erotella eritaajuisia ääniä on rajallinen. Esimerkiksi 0,5 Hz:n eroa äänenkorkeudessa on hyvin hankala havaita.{{lähde?}}
▲# Kaikki [[sävel|sävelet]] eivät soi hyvin yhteen vaan kuulostavat samanaikaisesti tai peräkkäinkin soitettuina riitasointisilta tai epävireisiltä. Se mikä koetaan riitasointisena, riippuu kuulijasta ja kulttuurista. [[Dissonanssi]] eli riitasointu (riitasointisuus, dissonoivuus) ja [[konsonanssi]] (tasasointisuus, konsonoivuus) perustuvat kuitenkin vahvasti myös fysiikkaan ja matematiikkaan, eivätkä ne siksi ole pelkästään kulttuurisidonnaisia käsitteitä{{lähde?}}. Yleensä länsimaisessa musiikissa on suosittu mahdollisimman "puhtaita" säveliä, mikä on toisaalta rajoittanut käytössä olevaa sävelvalikoimaa.
 
▲Jotkin [[Soitin|soittimet]] on viritetty juuri tiettyyn asteikkoon, ja- sellaisillajoko niin, että soittimilla voi soittaa ainoastaan tietyssä [[sävellaji]]ssa, tai kuten [[piano]], joka kromaattiseen asteikkoon viritettynä mahdollistaa diatonisten tai pentatonisten asteikkojen käytön useassa eri sävellajissa.
▲Huomattavaa on, että sävelasteikossa ei oteta kantaa sävelten absoluuttisiin korkeuksiin, vaan ainoastaan sävelten keskinäisiin korkeuseroihin. Sävelasteikko voidaan siis [[transponointi|transponoida]] eli siirtää toiselle korkeudelle, ja kyse on edelleen samasta sävelasteikosta, kunhan sävelten keskinäiset korkeuserot pysyvät samoina.
 
Tästä Robert Shepard [[Shepardin asteikko|esitti illuusion]], jossa soiva asteikko tuntuu laskevan tai nousevan äärettömiin. Jokaisessa äänessä on useita oktaaveja ja eri nuoteissa niiden keskinäiset suhteet, pienet erot, luovat harhaisen tunteen.
 
Läheisesti sävelasteikkoihin liittyvä käsite on [[sävellaji]].
 
== Pentatoninen asteikko ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Sävelasteikko”