Ero sivun ”Sävelasteikko” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
WikitanvirBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: ku:Gam
määritelmän tarkennus, uudelleenjärjestelyä ja tarkennuksia sekä uusi väliotsikko
Rivi 3:
{{korjattava/määritelmä|ei liity mitenkään siihen mitkä ovat "yhdellä kertaa käytettävissä"}}
{{lähteetön}}
'''Sävelasteikko''' (eli '''skaala)''' tarkoittaa sarjaaperäkkäisten sävelkorkeuksiasävelkorkeuksien sarjaa, jotkarajattua säveljoukkoa, ovatjonka yhdellävaraan kertaamusiikki käytettävissärakentuu. Eri [[kulttuuri|kulttuureissa]] on eri aikoina ollut monia erilaisia sävelasteikoita. Nykyisin [[Länsimainen musiikki|länsimaisessa musiikissa]] ovat tärkeimmässä asemassa diatoninen, pentatoninen ja kromaattinen asteikko.
 
Huomattavaa on, että sävelasteikossaSävelasteikko ei otetaole kantaasidottu sävelten absoluuttisiin korkeuksiin, vaan ainoastaan sävelten keskinäisiin korkeuseroihin. Sävelasteikko voidaan siis [[transponointi|transponoida]] eli siirtää [[sävellaji|toiselle korkeudelle]], ja kyse on edelleen samasta sävelasteikosta, kunhan sävelten keskinäiset korkeuserot pysyvät samoina.
Jotkin [[Soitin|soittimet]] on viritetty juuri tiettyyn asteikkoon, ja sellaisilla soittimilla voi soittaa ainoastaan tietyssä [[sävellaji]]ssa.
 
==Sävelasteikon rajaaminen==
Periaattessa erikorkuisia säveliä on olemassa [[ääretön]] määrä. Yleensä musiikissa käytetään rajattua säveljoukkoa eli jotain sävelasteikkoa:
 
#Periaattessa erikorkuisia säveliä on olemassa [[ääretön]] määrä, mutta yleensä musiikissa rajataan käytettävien sävelten määrä tavalla tai toisella. [[Kuuloaisti|Ihmisen kuulo]] ei pysty käsittelemään kovin matalia tai korkeita ääniä. Ihminen ei käytännössä pysty kuulemaan alle 20 [[hertsi|Hz]]:n tai yli 20 000 Hz:n taajuuksia, joten niitä ei kannata käyttää musiikissa. Kuulon kyky erotella eritaajuisia ääniä on möys rajallinen, esimerkiksi 0,5 Hz:n eroa äänenkorkeudessa on hyvin hankala havaita.{{lähde?}}
# Kaikki [[sävel|sävelet]] eivät soi hyvin yhteen vaan kuulostavat samanaikaisesti tai peräkkäinkin soitettuina riitasointisilta tai epävireisiltä. Se, mikä koetaan riitasointisena, riippuu kuulijasta ja kulttuurista. [[Dissonanssi|riitasointisena]] eli riitasointu (riitasointisuusdissonoivana, dissonoivuus)mikä jataas [[konsonanssi|tasasointisena]] (tasasointisuuseli konsonoivana, riippuu kuulijasta ja kulttuurista. Dissonoivuus ja konsonoivuus) perustuvat kuitenkin vahvasti myös fysiikkaan ja matematiikkaan, eivätkä ne siksi ole pelkästään kulttuurisidonnaisia käsitteitä{{lähde?}}. Yleensä länsimaisessa musiikissa on suosittu mahdollisimman "puhtaita" säveliä, mikä on toisaalta rajoittanut käytössä olevaa sävelvalikoimaa.
# Kuulon kyky erotella eritaajuisia ääniä on rajallinen. Esimerkiksi 0,5 Hz:n eroa äänenkorkeudessa on hyvin hankala havaita.{{lähde?}}
# Kaikki [[sävel|sävelet]] eivät soi hyvin yhteen vaan kuulostavat samanaikaisesti tai peräkkäinkin soitettuina riitasointisilta tai epävireisiltä. Se mikä koetaan riitasointisena, riippuu kuulijasta ja kulttuurista. [[Dissonanssi]] eli riitasointu (riitasointisuus, dissonoivuus) ja [[konsonanssi]] (tasasointisuus, konsonoivuus) perustuvat kuitenkin vahvasti myös fysiikkaan ja matematiikkaan, eivätkä ne siksi ole pelkästään kulttuurisidonnaisia käsitteitä{{lähde?}}. Yleensä länsimaisessa musiikissa on suosittu mahdollisimman "puhtaita" säveliä, mikä on toisaalta rajoittanut käytössä olevaa sävelvalikoimaa.
 
Jotkin [[Soitin|soittimet]] on viritetty juuri tiettyyn asteikkoon, ja- sellaisillajoko niin, että soittimilla voi soittaa ainoastaan tietyssä [[sävellaji]]ssa, tai kuten [[piano]], joka kromaattiseen asteikkoon viritettynä mahdollistaa diatonisten tai pentatonisten asteikkojen käytön useassa eri sävellajissa.
Huomattavaa on, että sävelasteikossa ei oteta kantaa sävelten absoluuttisiin korkeuksiin, vaan ainoastaan sävelten keskinäisiin korkeuseroihin. Sävelasteikko voidaan siis [[transponointi|transponoida]] eli siirtää toiselle korkeudelle, ja kyse on edelleen samasta sävelasteikosta, kunhan sävelten keskinäiset korkeuserot pysyvät samoina.
 
Tästä Robert Shepard [[Shepardin asteikko|esitti illuusion]], jossa soiva asteikko tuntuu laskevan tai nousevan äärettömiin. Jokaisessa äänessä on useita oktaaveja ja eri nuoteissa niiden keskinäiset suhteet, pienet erot, luovat harhaisen tunteen.
 
Läheisesti sävelasteikkoihin liittyvä käsite on [[sävellaji]].
 
== Pentatoninen asteikko ==