Ero sivun ”Maltoli” versioiden välillä

Maltoli on kiinteänä punaisia tai ruskeita kiteitä. Yhdiste liukenee hyvin [[vesi|veteen]] ja [[kloroformi]]in, mutta huonommin [[eetteri]]in ja [[bentseeni]]in. Maltolia esiintyy runsaasti luonnossa muun muassa [[mänty|männyn]] [[neulanen|neulasissa]] sekä nuorien [[lehtikuuset|lehtikuusien]] [[kaarna]]sta, josta se eristettiin ensimmäisen kerran vuonna 1861. Sitä on myös paahdetuissa [[mallas|maltaissa]], [[olut|oluessa]], [[suklaa]]ssa ja [[soijakastikkesoijakastike|soijakastikkeessa]]essa. Maltolia muodostuu myös [[leivonnainen|leivonnaisiin]] [[paistaminen|paistamisen]] yhteydessä [[sokeri|sokereista]], jolloin syntyy myös muita aromiaineita, kuten [[isomaltoli]]a. Maltoli ja sen johdannainen [[etyylimaltoli]] vahventavat sekä makeiden että happamien makujen aistimista.<ref name="concise" /><ref name="ullmann">Karl-Georg Fahlbusch, Franz-Josef Hammerschmidt, Johannes Panten, Wilhelm Pickenhagen, Dietmar Schatkowski, Kurt Bauer, Dorothea Garbe & Horst Surburg:''Flavors and Fragrances, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2003 [http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/14356007.a11_141/abstract Teoksen verkkoversio] Viitattu 17.03.2012</ref><ref name ="flavourings">{{Kirjaviite | Tekijä =Herta Ziegler | Nimeke =Flavourings | Vuosi =2007 |Sivu =363-365 |Julkaisija =John Wiley & Sons | Tunniste =ISBN 978-3-527-61146-1 | www =http://books.google.fi/books?id=wl0gUqvBOoUC&pg=PA362&dq=Maltol&hl=fi&sa=X&ei=B3VkT5v6AobQ4QSQxtTkBw&ved=0CDgQ6AEwAQ#v=onepage&q=Maltol&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =17.03.2012 | Kieli ={{en}}}}</ref>