Ero sivun ”Filippuksen evankeliumi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: de, fr
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
''Filippuksen evankeliumi'' on selvästi yhteydessä varhaiskristillisiin gnostilaisiin perinteisiin. Yksi evankeliumin [[kopti]]nkielinen käsikirjoitus löydettiin [[Nag Hammadin kirjasto]]sta vuonna [[1945]].
 
Tutkijat ovat erimieltäerimielisiä siitä, oliko kirjoituksen alkuperäinen kieli [[syyrian kieli|syyria]] vai [[koinee-kreikka|kreikka]]. James Robinson, joka on kääntänyt tekstin englanniksi, sijoittaa sen 200-luvun jälkimmäiselle puoliskolle ja [[Syyria]]an, koska siinä on merkkejä syyrian kielen sanojen vaikutuksesta, itäisistä kastekäytännöistä ja asketismista. Marvin W. Meyer (''The Ancient Mysteries: A Sourcebook'' 1987 p. 235.) on antanut ajoituksen toiselle tai kolmannelle vuosisadalle, ehkä vuosiin 180-250.
 
Wesley W. Isenberg (''The Nag Hammadi Library in English'', p. 141) on tulkinnut evankeliumin gnostilaiseksi kristilliseksi sakramentaaliseksi [[katekismus|katekismukseksi]] [[kaste]]opetusta varten. Bentley Layton (''The Gnostic Scriptures'', p. 325) on tulkinnut kirjan [[valentinolaisuus|valentinolaiseksi]] katkelmien antologiaksi. Elaine Pagels ja Martha Lee Turner ovat nähneet sen osoittavan valentinolaista teologiaa. Ian Wilson (''Jesus: The Evidence'', 2000 p.88) on sanonut, ettei kirjoitus esitä olevansa erityisen varhainen, vaan että se vaikuttaa pikemminkin kolmannelle ja neljännelle vuosisadalle tyypilliseltä apokryfisen fantasiakirjallisuuden tuotteelta.
Rivi 11:
== Sisältö ==
 
''Filippuksen evankeliumi'' on kokoelma sanontoja jatai aforistisia lausumia (''logia''), joista suurin osa vaikuttaa olevan lainauksia tai katkelmia kadonneista kirjoituksista, ilman mitään kertovaa kontekstia. Kirjan sisältö ei itsessään viittaa siihen, että opetukset olisivat juuri [[Jeesus|Jeesukselta]]. Kirjan opetukset esitetään puhtaammassa muodossa kuin ''[[Tuomaan evankeliumissaevankeliumi]]ssa'', koska niitä ei ole sijoitettu mihinkään kehyskertomukseen. Kirja koostuu vain peräkkäisistä opetuksista. Evankeliumi sisältää aforismeja, vertauksia, polemiikkia, kertovaa dialogia, raamatunselityksiä ja vertauskuvallisia tulkintoja (erityisesti koskien [[Ensimmäinen Mooseksen kirja|Ensimmäistä Mooseksen kirjaa]]) ja dogmaattisia väittämiä. Tekstin pääteemana on [[sakramentti]]en arvo.
 
Wesley Isenberg on tunnistanut kirjan opetuksista seitsemäntoista sanontaa (''logia'') jotka voisi laittaa Jeesuksen nimiin. Niistä yhdeksän löytyy myös kanonisista evankeliumeista (55,33-34; 57,3-5; 68,8-12; 68,26-27; 72,33-73,1; 77,18; 83,11-13; 84,7-9; 85,29-31). Uudet sanonnat (55,37-56,3; 58,10-14; 59,25-27; 63,29-30; 64,2-9; 64,10-12; 67,30-35; ja 74,25-27), hän identifioi ne aloittaneiden sanojen perusteella ("hän sanoi", "Herra sanoi" tai "Vapahtaja sanoi"). Ne ovat lyhyitä ja arvoituksellisia ja parhaiten tulkittavissa gnostilaisesta näkökulmasta.
Rivi 21:
 
Kirjasta käyvat ilmi gnostilaisen initiaation tasot:
*''"Herra teki kaiken salassa: [[kaste]]en, [[voitelu]]n, [[ehtoollinen|ehtoollisen]], lunastuksen ja morsiushuoneeseenmorsiushuoneen."'' (s. 67, 68)
 
Jeesus voidaan selvästi löytää evankeliumin keskipisteestä: