Ero sivun ”Keskusta (taajaman osa)” versioiden välillä

Kun Suomen kaupungit kasvoivat, kaikki asukkaat eivät enää mahtuneet asumaan keskustassa ja [[lähiö]]kehitys alkoi. Vaikka lähiöissä oli paikallisia palveluja, kuten ruokakauppa, käytiin työ-, asiointi-, erikoiskauppa- sekä vapaa-ajantarpeet hoitamassa keskustassa. Keskustoiden asukasluvun kasvua jarrutti sekin, että keskustoista tuli suuren palvelujen määrän takia usein hieman levottomiakin paikkoja. Tätä tarvetta palvelemaan rakennettiin säteittäiset bussi- ja katuyhteydet keskustasta lähiöihin. Kaupunkikeskustan asema on yleensä sen verran tärkeä, että kulkeakseen johonkin toiseen lähiöön tai kaupungin ulkopuolelle, on kuljettava usein keskustan kautta{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}. Vasta 1990-luvulla kaupunkikeskustojen kanssa ovat alkaneet kilpailla [[automarket]]it ja [[kauppakeskus|kauppakeskukset]], joista monet ovat kaupungin keskustan ulkopuolella, mutta myös keskustassa sijaitsevia ostoskeskittymiä on rakennettu. Monet etenkin pienempien kaupunkien keskustat ovat kärsineet automarketeista ja neniiden ovatmerkitys päässeeton kuihtumaanpienentynyt. [[pääkaupunkiseutu|Pääkaupunkiseudulla]] toimistokeskittymiä on rakennettu keskustan ohella [[kehätie|kehäteiden]] varsille. Tällaisesta tärkeimpiä esimerkkejä ovat [[Keilaniemi|Keilaniemen]] sekä [[Aviapolis|Aviapoliksen]] [[yrityspuisto]]t.