Versio 29. joulukuuta 2011 kello 22.30 muokkaa 91.155.200.2 (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 12. maaliskuuta 2012 kello 20.31 muokkaa kumoa Pottier (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 1 559 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 2: '''Svekomania''' tai '''ruotsalaisuusliike''' oli Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla [[fennomania]]n vastareaktiona syntynyt ruotsinmielinen liike ja poliittinen [[ideologia]]. Svekomania liittyy ennen kaikkea 1870- ja 1880-lukujen historiaan. Svekomaniaan liittyivät ruotsinkielisen identiteetin voimakas korostaminen ja pyrkimys turvata ruotsin kielen asema Suomessa.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://yle.fi/satavuottaeduskuntavaaleja/index.php?51 \| Nimeke =Svenska folkpartiet i Finland, Ruotsalainen kansanpuolue \| Tekijä = \| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = 100 vuotta eduskuntavaaleja\| Ajankohta = \| Julkaisupaikka =yle.fi \| Julkaisija = YLE\| Viitattu = 4.5.2010 \| Kieli = }}</ref> Liikkeen perustajaisä ja pääideologi oli ruotsinkielen professori [[Axel Olof Freudenthal]].<ref name="vuorinen"/> ==Historia== Kielipoliittisia riitoja oli käyty jo 1860-luvulta alkaen, mutta varsinainen ruotsalaisuusliike syntyi vuonna 1870 ''[[Vikingen]]''-lehden perustamisesta.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä=Seppo Zetterberg, toim.\| Nimeke=Suomen historian pikkujättiläinen\| Julkaisija=WSOY\| Vuosi=1987\| Sivu = 528\|Tunniste=ISBN 951-0-14253-0}}</ref> Svekomanian poliittiseksi ilmentymäksi syntyi [[Ruotsalainen puolue]], jonka seuraajaksi perustettiin vuonna 1906 [[Ruotsalainen kansanpuolue]]. Kun fennomania oli sivistyksellisesti radikaali, mutta poliittisesti osittain [[Konservatismi\|konservatiivinen]] liike, perustui svekomania pääasiassa [[Liberalismi\|liberaalille]] arvopohjalle.<ref>[http://www.finnica.fi/luennot/99syys/nygard.htm Toivo Nygård-Suomalaisuuden historian kiinnekohtia] "Ruotsalaisuusliike eli svekomania sen sijaan rakensi paljolti liberalistiselle aatepohjalle."</ref> Toisaalta svekomaanit olivat vahvasti konservatiivisia suhteessaan sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin, vastustaessaan esimerkiksi [[sääty\|säätykiertoa]].<ref>{Kirjaviite \| Tekijä =Tervonen, Jukka \| Nimeke =J. R. Danielson-Kalmari \| Suomentaja = \| Vuosi =1991 \| Luku = \| Sivu =30 \| Sivut = \| Selite = \| Julkaisupaikka =Helsinki \| Julkaisija =SHS \| Tunniste = \| Kieli = }}</ref> Valtaosa Liberaalisen puolueen jäsenistöstä siirtyi Ruotsalaiseen puolueeseen 1880-luvun aikana.<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä= \| Nimeke=Kansalliskielten historiallinen, kulttuurinen ja sosiologinen tausta \| Ajankohta=2000 \| Osoite=http://www.om.fi/uploads/zye6d9qeom5.pdf \| Julkaisija= Kielilakikomitea \|Selite=Työryhmämuistio\| Luettu=31.8. 2007 \| Kieli= }}</ref> == Aate == Freudenthalin ja svekomaanien ''"kaksi kieltä, kaksi kansaa"'' -malli nousi vastavoimaksi [[J. V. Snellman]]in ajamalle ''"yksi kieli, yksi mieli"'' -aatteelle ja sen joskus intomielisellekin suomalaisuuspolitiikalle, jonka monet ruotsinkieliset kokivat uhaksi omalle identiteetilleen. Svekomaanien ohjelmaan kuului ruotsinkielisen väestön sivistystason nosto ja oman identiteetin luominen sille. <ref name="vuorinen"/> Fennomaniassa ja svekomaniassa kielen merkitys kansakunnan luomisessa painottuivat eri tavoin. Fennomania perustui niin kutsutulle organistiselle yhteiskuntakäsitykselle, jossa lähtökohtana oli kansa ja sen ominaislaadun kehittäminen. Kieli oli fennomaaneille kansallisen ykseyden merkki ja lujittaja. Svekomaniassa puolestaan korostettiin vapauden merkitystä kansalliseen ja kielelliseen kehittymiseen. Kielen katsottiin olevan valtiollisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen väline.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.vsy.fi/doc/Otteita_Juha_Sihvosen_vaitoskirjasta_Sivistysta_kaikille_vai_valituille.pdf\| Nimeke = Otteita Juha Sihvosen väitöskirjasta Sivistystä kaikille vai valituille.\| Tekijä = Juha Sihvonen\| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = \| Ajankohta = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija =Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö \| Viitattu = 4.5.2010 \| Kieli = }}</ref> Svekomaanit vastustivat yleistä [[asevelvollisuus\|asevelvollisuutta]], sillä he eivät tavalla tai toisella halunneet puolustaa [[slaavit\|slaaveja]], Venäjää tai autokraattista järjestelmää.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3880/Rehnberg_Katarina.pdf?sequence=1\| Nimeke = Suomen asevelvollisuus ennen, nyt ja tulevaisuudessa verrattuna Ruotsin järjestelmään\| Tekijä = Katarina Rehnberg\| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = \| Ajankohta =2009 \| Julkaisupaikka =Hyvinkää \| Julkaisija =Laurea-ammattikorkeakoulu \| Viitattu = 12.3.2012 \| Kieli = }}</ref> Svekomanian vaikuttivat myös tuolloin yleiseurooppalaiset [[Ihmisrotu\|rotuopit]], joiden mukaan itäiset kansat, joihin suomalaiset kuuluivat, eivät kyenneet luomaan kulttuuria tai kansakuntaa. Freudenthalin ajattelussa kansakunta (''nationalitet'') oli ajan [[kielifilosofia]]n mukaisesti kieleen pohjautuva entiteetti, joka Suomessa samalla viittasi myös rodulliseen alkuperään. Kansa (''folk'') oli puolestaan hallinnollinen ja kulttuurinen käsite. Näin ollen suomenkieliset ja ruotsinkieliset muodostivat yhden "Suomen kansan" (''finländska folket''), mutta eivät kuuluneet samaan kansallisuuteen (nationalitet). Svekomaanit katsoivat, että ruotsalainen kulttuuriperintö ja hallintokulttuuri olivat maan kannalta ratkaisevassa asemassa ja että suomalaisuuspolitiikka vain avasi ovet venäläistämiselle.<ref name="vuorinen">{{Verkkoviite \| Tekijä=Marja Vuorinen,VTL, Yhteiskuntahistorian laitos, HY \| Nimeke=Uusmaalaisia henkilökultteja \|Selite=Kirjan ''Ahl, Eva, Bränn, Michaela, Vainio, Maria, Halonen, Tero, Tamminen, Marketta: 1904. Nyland - samlingar utgivna av Nylands Nation XIII. Nylands Nation. Helsingfors 2004 . 164 s.'' arvostelu\| Ajankohta=25.2.2005 11:39 \| Osoite=http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?hakukohde=haku_lisatty&jarjestys=uusimmat&haku=&sivu=23&vps=50&arvostelu=680 \| Julkaisija= \| Luettu= \| Kieli= }}: ''"Axel Olof Freudenthal..svekomanian perustajaisä - "yksi kieli, yksi mieli" -Snellmanin vastavoima, "kaksi kieltä, kaksi kansaa" -mallin kannattaja..Näin ymmärrettynä svekomania syntyi reaktiona fennomanialle, sen peilikuvaksi."''</ref>▼ ===Rotuopit=== ▲Svekomanian vaikuttivat myös tuolloin yleiseurooppalaiset [[Ihmisrotu\|rotuopit]], joiden mukaan itäiset kansat, joihin suomalaiset kuuluivat, eivät kyenneet luomaan kulttuuria tai kansakuntaa. Väitettä suomenkielisten lahjattomuudesta ja tavalla tai toisella huonommuudesta svekomaanit perustelivat sillä, että suomenkielinen väestö oli ollut hallinnon ja kulttuurielämän ulkopuolella.<ref name=Kemilainen>{{Kirjaviite \| Tekijä =[[Aira Kemiläinen\|Kemiläinen, Aira]] \| Nimeke =Mongoleja vai germaaneja? -rotuteorioiden suomalaiset \| Suomentaja = \| Vuosi =1985 \| Luku = \| Sivu =193 \| Sivut = \| Selite = \| Julkaisupaikka =Helsinki \| Julkaisija =Suomen historiallinen seura \| Tunniste =ISBN 951-9254-63-3. \| Kieli = }}</ref> Svekomaanit katsoivat olevansa suomalaisia ylempää [[germaanit\|germaanista]] rotua, millä he perustelivat eliitin aseman säilyttämistä.<ref name=Kemilainen /> Freudenthalin ajattelussa kansakunta (''nationalitet'') oli ajan [[kielifilosofia]]n mukaisesti kieleen pohjautuva entiteetti, joka Suomessa samalla viittasi myös rodulliseen alkuperään. Kansa (''folk'') oli puolestaan hallinnollinen ja kulttuurinen käsite. Näin ollen suomenkieliset ja ruotsinkieliset muodostivat yhden "Suomen kansan" (''finländska folket''), mutta eivät kuuluneet samaan kansallisuuteen (nationalitet). Svekomaanit katsoivat, että ruotsalainen kulttuuriperintö ja hallintokulttuuri olivat maan kannalta ratkaisevassa asemassa ja että suomalaisuuspolitiikka vain avasi ovet venäläistämiselle.<ref name="vuorinen">{{Verkkoviite \| Tekijä=Marja Vuorinen,VTL, Yhteiskuntahistorian laitos, HY \| Nimeke=Uusmaalaisia henkilökultteja \|Selite=Kirjan ''Ahl, Eva, Bränn, Michaela, Vainio, Maria, Halonen, Tero, Tamminen, Marketta: 1904. Nyland - samlingar utgivna av Nylands Nation XIII. Nylands Nation. Helsingfors 2004 . 164 s.'' arvostelu\| Ajankohta=25.2.2005 11:39 \| Osoite=http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?hakukohde=haku_lisatty&jarjestys=uusimmat&haku=&sivu=23&vps=50&arvostelu=680 \| Julkaisija= \| Luettu= \| Kieli= }}: ''"Axel Olof Freudenthal..svekomanian perustajaisä - "yksi kieli, yksi mieli" -Snellmanin vastavoima, "kaksi kieltä, kaksi kansaa" -mallin kannattaja..Näin ymmärrettynä svekomania syntyi reaktiona fennomanialle, sen peilikuvaksi."''</ref> == Lähteet ==

Ero sivun ”Svekomania” versioiden välillä