Ero sivun ”Yläsävelsarja” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 8:
<ref name=Young>Young & Freedman: University Physics 11th Ed. with Modern Physics, s. 575-577, 2004, ISBN 0-321-20469-7</ref>
<ref name=Linnala>Linnala Eino: Yleinen musiikkioppi I, s. 205, 1975, ISBN 951-20-1163-8</ref>
, joita kutsutaan yläsäveliksi (ylävärähtely, ylä-äänes). Perustaajuutta ja sen yläsäveliä(ylä-ääneksiä) kutsutaan yhteisesti partiaaleiksi (osaääneksiksi)
<ref name=Olson>Harry F. Olson: Music, Physics & Engineering, s. 36-37, 1967, ISBN 0-486-21769-8</ref>
ja näiden muodostamaa joukkoa yläsävelsarjaksi (osaääneistöksi)
<ref name=Siba1>Sibelis Akatemia: Osaääneistö, http://www2.siba.fi/akustiikka/index.php?id=14&la=fi, ''viitattu 11.3.2012''</ref>.
Kappaleen värähdellessä yläsävelsarjan eri partiaalit yhdistyvät eli [[Interferenssi|interferoivat]] keskenään syntyy kompleksinen värähtely.
 
Jos syntyneen ylävärähtelyn [[Aallonpituus|aallonpituuden]] monikerta on yhtä suuri kuin värähtelevän kappaleen pituus, niin kappaleeseen syntyy [[Seisova aalto|seisova aalto]], joka ei kuljeta [[energia|energiaa]]. Tällaista värähtelyä kutsutaan [[harmoniseksi yläsäveleksi]] ja nämä yläsävelet ovat tajuudeeltaan perustaajuuden monikertoja (nf0, n on kokonaisluku). Jos yläsävelsarja sisältää pelkästään ''harmonisia yläsäveliä'', niin kyseessä on ''harmoninen yläsävelsarja''.