Ero sivun ”Irving Berlin” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
1927-1933 |
laajennusta |
||
Rivi 15:
== Elämä ja ura ==
=== Alkuvuodet ===
Israel Baline syntyi [[Tjumen]]issa [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnassa]] [[juutalainen|juutalaiseen]] perheeseen. Hänen isänsä Moses Baline oli [[šohet]] ja toimi myös paikallisen [[synagoga]]n [[kanttori]]na. Äidin nimi oli Leah Baline ja perheessä oli yhteensä kahdeksan lasta.<ref name="JVL"/> Perhe muutti [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]] vuonna 1893.<ref name="JVL"/> Peheen isä työskenteli torilla lihatarkastajana ja toimi toisinaan paikallisen synagogan kanttorin tuurajana.<ref name="Guinness"/><ref name="Parlor"/> Köyhissä oloissa kasvavat lapset joutuivat tekemään voitavansa osallistuakseen perheen elättämiseen. Moses Balinen kuoltua vuonna 1896 Israel karkasi kotoa.<ref name="Parlor"/>
Nuori Israel Baline esiintyi katulaulajana ja työskenteli laulavana tarjoilijana [[New York]]in [[Chinatown]]issa.<ref name="Reader"/><ref name="Parlor"/> Ennen pitkää hänet huomasi yhdysvaltalainen lauluntekijä [[Harry Von Tilzer]], joka palkkasi hänet esiintymään [[vaudeville]]-teatteri Tony Pastor’s Music Hallissa. Baline esiintyi muun muassa koomikkotrio The Three Keatonsin kanssa. Ryhmässä esiintyi myös nuori [[Buster Keaton]], joka tuli myöhemmin tunnetuksi elokuvakoomikkona.<ref name="Parlor"/>
Rivi 34:
Berlin sai vuonna 1954 Yhdysvaltain presidentiltä erityismaininnan isänmaallisten laulujen kirjoittajana.<ref name="Chambers"/> Vuonna 1977 presidentti [[Gerald Ford]] myönsi hänelle [[Presidential Medal of Freedom]]in työstä yhdysvaltalaisen populaarimusiikin hyväksi.<ref name="Reader"/>
Irving Berlin kuoli New Yorkissa runsaat neljä kuukautta 101-vuotissyntymäpäivänsä jälkeen vuonna 1989. Hänen vaimonsa oli kuollut edellisenä vuonna 85 vuoden ikäisenä.<ref name="Shof"/>
Rivi 41:
=== Uran alkuaika ===
[[Kuva:Alexander's Ragtime Band 1.jpeg|thumb|right|”Alexander’s Ragtime Band” oli Berlinin uran alkuaikojen suurin menestys.]]
Berlinin ensimmäinen julkaistu kappale oli ”Marie from Sunny Italy” vuodelta 1907; musiikin Berlinin kirjoittamiin sanoihin sävelsi Nick Nicholson.<ref name="Harvard"/> Säveltäjän sukunimi Baline kirjoitettiin painovirheen johdosta muodossa Berlin, ja tämä päätti ottaa sen pysyväksi nimekseen.<ref name="Reader"/><ref name="Parlor"/> Berlin sanoitti useat alkuvuosien kappaleistaan [[jiddiš]]iksi ja niitä lauloivat muun muassa [[Eddie Cantor]] ja [[Fanny Brice]].<ref name="Guinness"/>
Vuonna 1909 Berlin saavutti taloudellista menestystä kappaleilla ”My Wife’s Gone to the Country”, jota myytiin 300 000 kappaletta, ja ”That Mesmerizing Mendelssohn Tune”, jota myytiin puoli miljoonaa kappaletta ja joka tuotti Berlinille 6000 dollaria [[rojaltit|rojaltituloina]]. Samana vuonna Berlin sanoitti [[Ted Snyder]]in kappaleita Broadway-musikaaliin ''The Girl and the Wizard''. Berlinin ja Snyderin yhteistyö jatkui seuraavana vuonna. ''[[New York World]]'' -sanomalehti kutsui Berliniä artikkelissaan vuoden 1910 menestyneimmäksi lauluntekijäksi.<ref>Cottrell 2009, s. 55.</ref>
Rivi 53:
Vuonna 1918 Berlin kirjoitti kokonaisuudessaan sotilaiden näyttelemän revyyn ''Yip Yip Yaphank'',<ref name="Cambridge"/> jonka kappale ”Oh How I Hate to Get Up in the Morning” nousi hitiksi.<ref name="JVL"/> 1920-luvulla Berlin järjesti Music Box -teatterissaan sarjan musikaalinäytöksiä nimeltä ''Music Box Revue''. Monet Berlinin tunnetuista sävellyksistä, kuten ”Say It with Music” ja ”What’ll I Do”, ovat peräisin näistä näytöksistä.<ref name="Cambridge"/><ref name="Parlor"/>
Ensimmäisen musiikkikomediansa ''The Cocoanuts'' Berlin sävelsi vuonna 1925 [[Marx-veljekset|Marx-veljeksille]].<ref name="Grove Music"/> Samana vuonna syntyivät balladit ”Remember” ja ”Always”, jotka Berlin kirjoitti tavattuaan ensimmäisen vaimonsa Ellen Mackayn.<ref name="Guinness"/> Berlin osallistui vuonna 1926 [[Richard Rodgers]]in ja [[Lorenz Hart]]in musikaalin ''Betsy'' tekemiseen säveltämällä kappaleen ”Blue Skies”.<ref name="Guinness"/> ''The Cocoanutsista'' tehtiin samanniminen elokuvaversio (suom. ''[[Kookospähkinöitä]]'') vuonna 1929.
=== 1930-luku ===
Rivi 60 ⟶ 62:
Berlinin musikaali ''Face the Music'' vuodelta 1932 oli poliittinen satiiri poliisien korruptiosta ja sisälsi muun muassa kappaleen ”Let’s Have Another Cup of Coffee”.<ref name="Cambridge"/><ref name="Parlor"/> Vuoden 1933 revyy ''As Thousands Cheer'' sisälsi yhdeksi Berlinin tunnetuimmista tulleen kappaleen ”Easter Parade”, joka perustui jo vuonna 1917 julkaistuun sävellykseen ”Smile and Show Your Dimple”.<ref name="Reader"/><ref name="Parlor"/>
Vuonna 1939 Berlin sävelsi laulun ”[[God Bless America]]”, jonka nauhoitti [[Kate Smith]] ja joka on edelleen yksi Berlinin suosituimmista sävellyksistä. Kappaletta pidetään usein Yhdysvaltojen epävirallisena kansallislauluna.<ref name="Chambers"/><ref name="Faber"/> Berlin perusti kappaleen tekijänoikeuksia valvomaan God Bless America -säätiön, joka tukee kappaleen tuotoilla yhdysvaltalaisia [[partio]]järjestöjä.<ref name="JVL"/>
=== Myöhempi tuotanto ===
Berlin sävelsi vuonna 1940 Broadway-musikaalin ''Louisiana Purchase''. Kaksi vuotta myöhemmin hän järjesti sotilaiden näyttelemän musikaalin ''This Is the Army''.<ref name="Cambridge"/> Vuonna 1948 hän kirjoitti kappaleen ”It Gets Lonely in the White House” [[Harry Truman]]in presidentiksi valinnan kunniaksi.<ref name="Reader"/> [[Ethel Merman]] esitti Berlinin kappaleita musikaaleissa ''Annie Get Your Gun'' (1946) ja ''Call Me Madam'' (1950).<ref name="Reader"/>
Berlin sävelsi kappaleita elokuviin ''[[Sinitaivaan alla]]'' (1946), ''[[Sinun kanssasi kahden]]'' (1948) ja ''[[Valkea joulu (elokuva)|Valkea joulu]]'' (1954), joiden musiikkiraidat kuitenkin suurimmaksi osaksi koostuivat hänen vanhemmasta tuotannostaan.<ref name="Guinness"/>
== Sävellystyyli ja vaikutus ==
Berlin oli pianistina ja säveltäjänä [[itseoppinut]].<ref name="Reader"/> Hän ei osannut lukea tai kirjoittaa nuottikirjoitusta, vaan erillinen sovittaja vastasi aina hänen sävellystensä ylös kirjaamisesta. Sovittaja ei juuri koskaan saanut kunniaa työstään, vaan syntynyt sävellys merkittiin yksin Berlinin nimiin.<ref name="Parlor"/> Pianoa hän osasi soittaa kunnolla ainoastaan yhdestä sävellajista, mustille koskettimille painottuvasta Fis-duurista. Voidakseen soittaa suosikkisävellajissaan hän käytti pianossaan laitetta, joka transponoi koskettimien tuottamat sävelet halutulle korkeudelle.<ref name="Faber"/><ref name="Parlor"/>
Berlinin kappaleet ovat usein rakenteeltaan epätavallisia ja viittaavat voimakkaasti tiettyyn sointukulkuun.<ref name="Grove Music"/> Säveltäjä ja musiikkikirjoittaja [[Alec Wilder]]in mukaan Berlinin pianonsoitossa oli kuultavissa vajavainen kyky tuottaa harmoniaa, mutta toisaalta on sanottu Berlinin olleen erittäin tarkka toisten tekemistä soinnutuksista ja usein vaatineen juuri tiettyä sointukulkua säveltämänsä melodian taustaksi.<ref name="Parlor"/>
Berliniä pidetään yhtenä Yhdysvaltojen populaarimusiikin menestyneimmistä säveltäjistä. Hän oli taitava melodian ja sanojen yhteensovittamisessa ja osasi välittää lauluillaan tavallisten amerikkalaisten tunteita ja ajatuksia sekä käyttää musiikissaan tarpeen mukaan erilaisia musiikkityylejä.<ref name="Parlor"/><ref name="Cambridge"/> Berlin ei ottanut monista aikalaissäveltäjistään poiketen juurikaan vaikutteita eurooppalaisista musiikkiperinteistä, minkä vuoksi hänen kappaleitaan pidetään tyyliltään tyypillisen amerikkalaisina.<ref name="Faber"/> Säveltäjä [[Jerome Kern]] on sanonut: ”Irving Berlinillä ei ole paikkaa amerikkalaisessa musiikissa – hän ''on'' amerikkalainen musiikki.”<ref name="Shof"/><ref name="Walk"/> [[George Gershwin]] kutsui Berliniä ”suurimmaksi koskaan eläneeksi laulunkirjoittajaksi”.<ref name="Walk"/>
Rivi 107 ⟶ 111:
*{{kirjaviite |Tekijä=Hardy, Phil |Nimeke=The Faber Companion to 20th Century Popular Music |Julkaisija=Faber and Faber Ltd |Vuosi=2001 |Tunniste=ISBN 0-571-19608-X |Kieli={{en}}}}
*{{kirjaviite |Tekijä=Hitchcock, H. Wiley & Sadie, Stanley (toim.) |Nimeke=The New Grove Dictionary of American Music |Julkaisija=Macmillan Press Limited |Vuosi=1986 |Tunniste=ISBN 0-333-37879-2 |Kieli={{en}}}}
*{{kirjaviite |Tekijä=Larkin, Colin (toim.) |Nimeke=The Guinness Encyclopedia of Popular Music |Julkaisija=Guinness Publishing |Vuosi=1992 |Tunniste=ISBN 0-85112-939-0 |Kieli={{en}}}}
*{{kirjaviite |Tekijä=Randel, Don Michael (toim.) |Nimeke=The Harvard Biographical Dictionary of Music |Julkaisija=Harvard University Press |Vuosi=2003 |Tunniste=ISBN 0-674-37299-9 |Kieli={{en}}}}
*{{kirjaviite |Tekijä=Rockwood, Camilla (toim.) |Nimeke=Chambers Biographical Dictionary |Julkaisija=Chambers Harrap Publishers Ltd |Vuosi=2007 |Tunniste=ISBN 978-0-550-10200-3 |Kieli={{en}}}}
*{{kirjaviite |Tekijä=Sadie, Stanley (toim.) |Nimeke=The New Grove Dictionary of Music and Musicians |Julkaisija=Macmillan Publishers Limited |Vuosi=1980 |Tunniste=ISBN 0-333-23111-2 |Kieli={{en}}}}
=== Viitteet ===
Rivi 118 ⟶ 124:
<ref name="Giddins">Giddins 2000, s. 35–36.</ref>
<ref name="Grove American">Root, Deane L. & Bordman, Gerald: ”Berlin, Irving”. Hitchcock & Sadie 1986, s. 193–194.</ref>
<ref name="Grove Music">Root, Deane L.: ”Berlin, Irving”. Sadie 1980, s. 578–579.</ref>
<ref name="Guinness">”Berlin, Irving”. Larkin 1992, s. 226–227.</ref>
<ref name="Harvard">”Berlin, Irving”. Randel 2003.</ref>
<ref name="JVL">{{verkkoviite |Nimeke=Irving Berlin |Sivusto=Jewish Virtual Library |Osoite=http://www.jewishvirtuallibrary.org/jsource/biography/berlin.html |Kieli={{en}} |Viitattu=5.3.2012}}</ref>
| |||